Lestadiolainen Helsingin Rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Hintikka, Nuoret Muslimit ry:n hallituksen jäsen Nahla Hewidy ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nabdornik ovat kolmen suuren kirjan uskonnon harjoittajia. Kuva: Esko Jämsä
Hijab ja kipa altistavat häirinnälle
Oikeusministeriön häirintäselvityksen mukaan muslimeja leimataan terroristeiksi ja lestadiolaisia pedofiileiksi. Juutalaiset kohtaavat vihapuhetta vaihtoehtomediassa.
|
Lestadiolainen Helsingin Rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Hintikka, Nuoret Muslimit ry:n hallituksen jäsen Nahla Hewidy ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik ovat kolmen suuren kirjan uskonnonharjoittajia. Kuva: Esko Jämsä |
Herätysliikkeisiin kuuluvat luterilaisen kirkon jäsenet kohtaavat ainakin jonkin verran uskontoon perustuvaa häirintää ja vihapuhetta. Tämä selviää oikeusministeriön teettämästä vähemmistöryhmien häirintää käsittelevästä selvityksestä.
Selvitys perustuu avoimeen verkkokyselyyn, johon vastasi 128 viimeisen vuoden aikana häirintää kokenutta uskonnollisten vähemmistöjen edustajaa. Eniten vastaajissa on muslimeja, juutalaisia ja herätysliikkeisiin kuuluvia kristittyjä.
Selvityksessä nostetaan esiin erityisesti lestadiolaisten kohtaama, voimakkaan yleistäväksi koettuun uutisointiin liittyvä häirintä. Raportissa kerrotaan esimerkiksi lestadiolaisesta opettajasta, joka on joutunut vastaamaan vakaumukseensa perustuviin pedofiliaepäilyihin, sekä lestadiolaisäidistä, jonka migreenin hoitohenkilökunta oli tulkinnut johtuvan naisen asemasta lastentekokoneena.
Helsingin Rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Hintikka tunnistaa lestadiolaisiin liitetyt stereotypiat, mutta arvioi silti, että varsinaista häirintää tai vihapuhetta lestadiolaiset kohtaavat harvoin.
– Nämä ovat valitettavia tilanteita, mutta yksittäistapauksia, Hintikka sanoo.
Myös selvityksessä todetaan, ettei aineiston perusteella voi tehdä johtopäätöksiä häirinnän yleisyydestä eri vähemmistöryhmissä.
Hintikka arvelee lestadiolaisia suojelevan laajemmalta häirinnältä sen, ettei lestadiolaisia erota katukuvasta.
– Suomalaiset sietävät erilaisuutta aika huonosti, mutta lestadiolaiset kuuluvat monessa suhteessa enemmistöön. Esimerkiksi musliminaiset ovat heikommassa asemassa, hän sanoo.
Terrori-iskujen jälkeen muslimit kärsivät
Terroristi! Näin huusi vieras mies Nahla Hewidylle junassa Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen.
Reilu vuosi sitten Charlie Hebdon toimitukseen tehdyn iskun jälkeen Hewidyn sekä hänen siskonsa ja äitinsä ostosreissu Stockmannille keskeytyi, kun vieras nainen ryhtyi haukkumaan heitä terroristeiksi.
Brysselin iskujen jälkeen Hewidy on lukenut Facebookista kommentteja, joissa uhkaillaan Suomessa asuvia muslimeja verisellä sodalla.
– Häirintä on jatkuvaa, mutta terrori-iskujen jälkeen tilanne aina kärjistyy, hän sanoo.
Hewidyn kokemukset ovat samankaltaisia kuin oikeusministeriön kyselyyn vastanneiden muslimien. Selvityksessä kerrotaan aggressiivisesta huutelusta kadulla, solvauksista, vihamielisestä tuijotuksesta sekä leimaamisesta terroristeiksi ja raiskaajiksi.
Jos menen bussipysäkille, niin joku saattaa katsoa minua ensin päästä varpaisiin ja siirtyä sen jälkeen pari metriä kauemmaksi.
– Nuoret Muslimit ry:n hallituksen jäsen Nahla Hewidy
Hewidyn mukaan häirintää kohtaavat erityisesti huiviin pukeutuvat musliminaiset. Hän kuuluu Nuoret Muslimit ry:n hallitukseen, joka on järjestänyt muslimitytöille vertaistukitoimintaa. Siellä käsitellään myös häirintäkokemuksia. Usein häirintä on pieniä eleitä ja kommentteja, joita muut eivät välttämättä edes huomaa.
– Jos menen bussipysäkille, niin joku saattaa katsoa minua ensin päästä varpaisiin ja siirtyä sen jälkeen pari metriä kauemmaksi, Hewidy kertoo.
Antisionismia vai juutalaisvastaisuutta?
Selvityksessä nousee esiin myös juutalaisvastaisuus. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornikin mukaan sen näkyvin muoto on vaihtoehtomedian juutalaisvastainen kirjoittelu.
– Niissä puhutaan antisionismista, mutta se on vain keino välttää syytökset juutalaisvastaisuudesta, hän sanoo.
– Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik
Kadulla kipaa käyttävät juutalaismiehet saattavat Nadbornikin mukaan kohdata häirintää erityisesti silloin, kun Israelin ja Palestiinan konflikti on esillä uutisissa. Hän kertoo, että moni aiemmin kipaan pukeutunut lopetti sen käytön edellisen Gazan sodan aikaan kesällä 2014.
– Jos pukeutuu tunnistettavasti juutalaiseksi, niin varmasti joskus tulee jotain. Se on kuitenkin harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Helsingin juutalaiselle seurakunnalle tulee Nadbornikin mukaan uhkauksia satunnaisesti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nyt tulevat korkeasti koulutetut, avarakatseiset ja start up -henkiset vihreät muslimit
Hyvä elämäHelsinkiläinen Sara Salmani auttaa Qufi Creativessa brändejä tavoittamaan uuden kohderyhmän. Moni nuori muslimi on kiinnostunut esimerkiksi eläinten oikeuksista ja ympäristöasioista.