– Mielestäni nykyinen lihateollisuus on väärin. Jonkin pitää muuttua, sanoo Qufi Creativen toinen perustaja Sara Salmani.
Nyt tulevat korkeasti koulutetut, avarakatseiset ja start up -henkiset vihreät muslimit
Helsinkiläinen Sara Salmani auttaa Qufi Creativessa brändejä tavoittamaan uuden kohderyhmän. Moni nuori muslimi on kiinnostunut esimerkiksi eläinten oikeuksista ja ympäristöasioista.
He ovat pari–kolmekymppisiä, korkeasti koulutettuja, avarakatseisia, kansainvälisiä, somessa aktiivisia ja start up -henkisiä.
He ovat kuin ketkä tahansa ajan harjalla pyörivät nuoret aikuiset Helsingistä, Lontoosta tai New Yorkista – paitsi että he ovat muslimeja.
Kyse on niin sanotuista millenniaalimuslimeista, ja Sara Salmani, 29, on yksi heistä.
Suomalais-iranilainen Salmani tajusi muutama vuosi sitten, että harvat isot brändit ymmärtävät nuorten länsimaalaisten muslimeiden maailmaa.
– Brändit eivät puhuttele meitä sillä tavalla, miten haluaisimme. Mekin haluamme trendikkäitä asioita, mutta esimerkiksi hijabiin pukeutuvalle musliminaiselle on ongelma, jos paita on läpinäkyvä tai hame liian lyhyt, Salmani selittää.
Salmanin mukaan millenniaalimuslimit eivät ole mikään uskonjäänteitä kantava puolimaallistunut porukka, vaan uskonto on heille tärkeää. Se epäilyttää monia firmoja. Muslimit tuntuvat vierailta, ja yritykset pelkäävät leimautumista.
Se ei ole harmi ainoastaan nuorille muslimeille, vaan myös brändeille. Esimerkiksi Lontoossa asuu yli miljoona muslimia, ja brittimuslimien mediaani-ikä on 25 vuotta.
Siinä joukossa on aika monta lompakkoa.
Salmani pyöritti aiemmin Helsingissä Lähi-idän elokuviin keskittynyttä Middle-Eastearn Film Festivalia, jossa hän tutustui Anmar Matroodiin. Salmani ja Matrood tajusivat ymmärtävänsä sekä millenniaalimuslimien maailmaa että isojen brändien toimintalogiikkaa, ja pian he laittoivat padan porisemaan.
Syntyi Qufi Creative, maailman ensimmäinen millenniaalimuslimeihin erikoistunut brändäystoimisto.
Muslimeista on nykyään niin vääristynyt kuva. Meitä ei edes nähdä kuluttajina.
– Sara Salmani
Bisnestä, mutta ei pelkkää bisnestä
Muslimien paastokuukausi ramadan päättyi viime vuonna 6. heinäkuuta, ja se näkyi Itiksessä. Ramadanin päätösjuhla id al-fitr on muslimeille samankaltainen juhla kuin joulu kristityille. Ihmiset kokoontuvat yhteen, syövät hyvin ja ostavat uusia vaatteita ja lahjoja toisilleen.
Itis oli Suomen ensimmäinen kauppakeskus, joka keksi juhlistaa ramadanin loppumista. Oli tarjouksia, ohjelmaa ja iso mainoskampanja.
Se oli Qufi Creativen käsialaa. Itis oli kampanjaan tyytyväinen, ja sitä päätettiin jatkaa tänä vuonna. Viestintätoimisto Ellun Kanat nosti Qufin Itis-kampanjan ehdolle vuoden mahdollisuusviestijäksi. Kampanja pääsi toiselle sijalle.
– Melkein voitettiin, Sara Salmani hurraa.
– On meillä haasteitakin, mutta toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle.
Kahden vuoden aikana toimisto on levinnyt Lontooseen ja New Yorkiin. Suurkaupungeissa markkinat ovat huomattavasti Helsinkiä isommat.
Qufi on Salmanille bisnestä, mutta ei pelkkää bisnestä. Tarkoituksena on myös kertoa maailmalle, että millenniaalimuslimit eivät ole mitään osamabinladeneita.
– Muslimeista on nykyään niin vääristynyt kuva. Meitä ei edes nähdä kuluttajina. Meitä ei oteta huomioon. Koen tärkeänä, että meidät normalisoidaan ja otetaan laajemmassa skaalassa osaksi yhteiskuntaa.
Tiedän, ettei minun kasvisyöntini muuta koko lihateollisuutta, mutta ainakin minulla on siitä parempi mieli.
– Sara Salmani
Pahinta on, kun kukaan ei puolusta
"Can I say Allahu akbar without sounding scary?!"
Sara Salmanin esikoistytär syntyi keväällä 2016. Joulukuussa hän juhli Facebookissa merkkipaalua: tyttö oli nukkunut koko yön heräämättä.
Allahu akbar, totisesti. Mutta voiko muslimi Suomessa ylistää Jumalaa kuulostamatta pelottavalta? Kohdistuuko muslimeihin yhä ennakkoluuloja?
– Joo, valitettavasti kohdistuu, Salmani toteaa.
Monet suomalaiset ajattelevat, että islam on murhanhimoisten naistenalistajien uskonto. Toisaalta Salmani kokee, että suomalaiset antavat ihmisten olla pitkälti sellaisia kuin ovat. Se tuntuu hyvältä.
Suoraa vihaa tai uskonnollista syrjintää Salmani on kohdannut vain harvoin.
– Kerran päälleni on syljetty. Se mies oli ihan kännissä. Silloinkaan minua ei haitannut niinkään se mies, vaan enemmän se, että bussi oli täynnä ihmisiä, mutta kukaan ei sanonut mitään. Olin silloin kuitenkin vasta 16.
Muslimit saavat kuulla syytöksiä myös siitä, että eläinten halal-teurastaminen on kidutusta. Islamin näkökulmasta teurastus on puhdasta vain, jos tajuissaan olevan eläimen kaulavaltimo leikataan auki.
Sara Salmani puolustaa halal-teurastusta, vaikka oikeastaan se ei koske häntä. Hän on ollut vuosia kasvissyöjä.
– Mielestäni nykyinen lihateollisuus on väärin. Ihmiset syövät liikaa lihaa, ja resurssit eivät riitä siihen. Jonkin pitää muuttua, Salmani sanoo.
Ympäristö- ja eläinoikeusasioiden pohtiminen on nuorten muslimien parissa yhä yleisempää. Salmani puhuu vihreistä muslimeista, green muslims.
– Tiedän, ettei minun kasvisyöntini muuta koko lihateollisuutta, mutta ainakin minulla on siitä parempi mieli.
Mistä se ero johtuu?
Samaan aikaan, kun nuoret länsimaalaiset muslimit jakavat somessa rauhaa ja rakkautta julistavia meemejä, Isiksen, Talebanin ja Boko Haramin kaltaiset järjestöt julistavat pyhää sotaa ja murhaavat siviilejä.
Mistä ero johtuu?
Pitkälti esimerkeistä, Sara Salmani ajattelee.
– Minulle esimerkkejä ovat olleet vanhempani. He ovat molemmat hartaita muslimeja, ja se, miten he ovat toimineet ja kasvattaneet meitä, on vahvistanut ymmärrystäni, että islam on rauhan uskonto.
Miltä sitten tuntuu katsoa väkivaltaisten fanaatikkojen touhuja?
– Se tuntuu tosi, tosi pahalta, Salmani sanoo.
– Se tuntuu meistä yhtä pahalta kuin ei-muslimeista. Se pelottaa meitä vieläkin enemmän.
Suurin osa muslimiterroristien uhreista on muslimeja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nyt puhuvat vihreä muslimi Inga Härmälä ja hiilikaivosta pysäyttänyt buddhalainen meditaatio-opettaja Juha Penttilä – ”Ytimessä on kysymys siitä, miten aiheutamme kärsimystä itsellemme ja muille eläinlajeille”
HengellisyysYmpäristönsuojelussa sivuutetaan usein uskonnot, mutta ei ehkä kannattaisi. Meneillään oleva YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko nostaa tämän vuoden teemaksi ympäristöön liittyvän vuoropuhelun.
