Suomalaiselokuvaa kuvataan usein vähäeleiseksi, suorastaan hitaaksi. Mutta osataan sitä muuallakin: parhaillaan elokuvateattereissa esitettävä Xavier Beauvoisin Jumalista ja ihmisistä on niin verkkainen, että jopa suomalaiskatsoja kiusaantuu.

Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo seitsemästä ranskalaisesta munkista, jotka elävät Algerian vuoristoseuduilla ja auttavat kyläläisiä muun muassa terveyspulmissa. Kyläläisten elämää varjostaa väkivaltainen muslimisissiryhmä, joka saa munkitkin varpailleen.

Ranskalaiselokuva pitäytyy tositapahtumissa niin tiiviisti, että katsoja alkaa haukotella. Munkit rukoilevat, munkit laulavat. Munkin istuvat, munkit syövät. Munkit kuuntelevat musiikkia, munkit miettivät. Pitkiä hiljaisuuksia.

Toisaalta: moneen elokuvan verkkaisuus on purrut. Se voitti Gran Prix´n Cannesissa ja on Ranskan Oscar-ehdokas. Katsojat ovat kiitelleet myös sitä, kuinka rauhallisesti ja sovittelevasti munkit toimivat muslimisissien kanssa. Niin, voihan sitä niinkin ajatella: ei syrjäseudun munkeista tämän draivikkaampaa draamaa kuulu saadakaan.