null Historian lumoissa

Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu tekevät töitä ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä.

Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu tekevät töitä ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä.

Historian lumoissa

Tutkijapariskunta Liisa Suvikumpu, 34, ja Tuomas Heikkilä, 38, viihtyvät historian parissa niin työssä kuin vapaa-ajalla. Keskiajan tutkimukseen erikoistunut Tuomas ja 1800-luvun kulttuurihistoriaan perehtynyt Liisa uskovat, että menneisyydessä elämä oli joiltain osin helpompaa kuin nykyisin.

— Ainakin elämän isoihin kysymyksiin oli selkeät vastaukset, toisin kuin nyt. Keskiajalla ei tarvinnut miettiä, onko Jumala olemassa, Tuomas toteaa.

— Jokaisella oli yhteiskunnassa selkeä, oma paikkansa. Se ei tarkoittanut, etteivätkö ihmiset olisi voineet unelmoida tai saavuttaa parempia olosuhteita. Myös armon ajatus oli menneisyydessä enemmän läsnä, Liisa arvioi.

Töissä keskiajalla

Liisa ja Tuomas asuvat Upsalassa heinäkuuhun saakka. Ruotsiin heidät vei Tuomaksen työ Upsalan yliopiston kansainvälisessä huippututkimusyksikössä. Tuomas tutkii, kuinka Suomi ja Ruotsi yhdistyivät keskiajalla kirjallisen kulttuurin keinoin.

— Suomi sai lännestä latinankielisen kirjallisen kulttuurin. Se on vaikuttanut muun muassa siihen, että Suomi on nykyään Euroopan unionin jäsen ja länsimainen valtio, hän sanoo.

Upsala tarjoaa tutkimustyölle hyvät puitteet, sillä siellä on pohjoismaiden mahtavimmat keskiaikaisten käsikirjoitusten kokoelmat. Liisa toimii sieltä käsin sekä Suomen Rooman-instituutin että WSOY:n kirjallisuussäätiön asiamiehenä.

Upsalasta lentää reilussa puolessa tunnissa Helsinkiin. Siksi pariskunta ehtii usein myös Töölön kotiinsa.

Kahden historioitsijan kotikirjaston suurin aarre on 1200-luvulta peräisin oleva käsikirjoituksen lehti, joka on kääräisty kanneksi 1700-luvun ranskankieliselle teokselle.

Dekkari matkaoppaana

Tuomas ja Liisa kiinnostuivat historiasta jo lapsina. Liisa muistaa leikkineensä 1800-luvun tyyliin piirretyillä paperinukeilla. Tuomas haaveili muskettisoturin ammatista.

— Kaikki uravalintani tähtäsivät siihen, hän sanoo naurahtaen.

Tiiviisti yhdessä viihtyvä pariskunta lukee vapaa-ajalla samoja kirjoja. Historiallisten romaanien lisäksi heitä kiinnostavat dekkarit.

— Liisa on meistä nopeampi lukija. Hän lukee kirjan yleensä ensin, ja suosittelee sitten sitä minulle, Tuomas kertoo.

Paljon matkusteleva pari tutustuu mielellään matkakohteisiinkin lukemalla niihin sijoittuvia romaaneja matkaoppaiden sijaan. Vuoden 2009 kristillinen kirja palkinnon saanutta teostaan Pyhimyksiä ja paanukattoja pariskunta viimeisteli Göteborgissa.

— Siellä bongasimme iltakävelyillä Åke Edwardsonin dekkareista tuttuja paikkoja ja rakennuksia. Pohdimme, missä kirjojen päähenkilö on liikkunut. Ennen Upsalaan muuttoa luimme muun muassa 1960-luvun lopulla ilmestyneen Upsalan yliopistoon sijoittuvan Sven G. Svensonin dekkarin, Liisa kertoo.

Tuomas ja Liisa löytävät yhdessä työskentelystä vain hyviä puolia.

— Väitöskirjaa tehdessäni koin olevani etuoikeutettu, koska minulla oli professori kotona, Liisa sanoo.

— Sellainen työpäivä, jolloin emme saa olla yhdessä, on huono työpäivä, Tuomas jatkaa.

Samassa kajakissa

Melominen on yksi Liisan ja Tuomaksen yhteisistä harrastuksista. Yhdeksän vuotta yhdessä ollut pari kulkee vesireiteillä samassa kajakissa. Myös melonta on vienyt heidät historian äärelle.

— Olemme löytäneet Helsingin edustalta esimerkiksi kallion, jossa on kaiverretut nimikirjaimet ja päivämäärä 1700-luvulta. Veljeni luo Espoon Suvisaaristoon meloessa voi eläytyä kieltolain aikaan ja seurata salakuljettajien reittejä, Liisa sanoo.

Uudellamaalla jokia pitkin kulkevat melontareitit mutkittelevat usein kulttuurihistoriallisesti merkittävillä paikoilla.

— Yhtäkkiä voi meloa kartanon pihaan, Tuomas sanoo.

— Tai keskiaikaiselle asuinpaikalle, Liisa lisää.

Pariskunta kurkottaa mieluummin menneisyyteen kuin tulevaisuuteen.

— En ole koskaan tykännyt esimerkiksi scifi-kirjallisuudesta. Tulevaisuus ei ole minun juttuni, Liisa toteaa.

— Totuus tulevaisuudesta on aina ihmeellisempää kuin kuvitelmat siitä. Tulevaisuus on menneisyydessä, Tuomas tuumii.

"En ole koskaan tykännyt scifi-kirjallisuudesta. Tulevaisuus ei ole minun juttuni."

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.