Sisäilmaongelmia. Pirita Seppänen sai pahoja oireita koulunsa sisäilmasta. Pitkän sairausloman jälkeen hän opiskelee osittain tukiopetusryhmän kanssa, osittain itsekseen koulussa ja osittain kotona.
Home erottaa luokkakavereista
Pirita Seppänen ja monet muut oireilevat sisäilmasta Arabian peruskoulussa. Ongelmien ratkaiseminen kuitenkin kestää.
Viidesluokkalaisen Pirita Seppäsen matematiikantunti loppui. Matikka on kivaa ja helppoa, mutta kivempaa olisi olla tunnilla luokkakavereiden kanssa. Arabian peruskoulun sisäilmaongelmien vuoksi se ei ole mahdollista.
– Ensin oli monen viikon flunssakausia, sitten keuhkokuumeita. Piritalla oli koko ajan voimaton olo, nenästä vuoti verta ja limakalvot olivat ärtyneet. Jopa kumisaappaiden laittaminen jalkaan tuntui raskaalta, äiti Paula Seppänen selittää.
Jalkapallotreenit piti lopettaa, ja lopulta Pirita jäi kahden kuukauden sairauslomalle. Sen aikana oireet helpottivat.
– Mutta on tylsää olla kaksi kuukautta yksin kotona. Koulutehtäviä tein kyllä itse, Pirita kertoo.
50 helsinkiläiskoulussa sisäilmaongelmia
Arabian peruskoulu ei ole ongelmineen yksin. Helsingissä on viitisenkymmentä koulua, jotka odottavat peruskorjausta. Jokaisessa on ongelmia sisäilman kanssa. Kaikissa tilanne ei kuitenkaan ole yhtä paha.
– Erityisesti 1960- ja 70-lukujen lähiökouluja rakennettaessa luultiin, että ilmanvaihto on kunnossa, mutta siinä oltiin väärässä, kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin tilakeskuksesta selittää.
– Koulujen systemaattinen peruskorjaus taas aloitettiin vasta 90-luvulla, ja nyt niitä on kymmenittäin jonossa.
Mutta Helsingissä koulun vaihtaminen on vaikeaa. Harvassa peruskoulussa on ylimääräistä tilaa.
– Tokaluokkalaisen äiti Saara Lehmuskoski
Korjauksia hidastaa myös väistötilojen puute. Jotta koko koulu voidaan siirtää remontin alta pakoon, tarvitaan riittävän suuret tilat, jotka täyttävät turvallisuuskriteerit. Tarvitaan myös riittävän iso piha ja riittävä ilmanvaihto. Käytännössä se tarkoittaa erikseen rakennettavaa parakkikoulua.
– Esimerkiksi Munkkiniemeen on rakennettu väistötilat, joita käyttävät vuorotellen lähialueiden eri koulut. Pyrimme kuitenkin siihen, että akuutit ongelmat voitaisiin korjata ilman väistötiloja, Hildén toteaa.
Saara Lehmuskoski on miettinyt tokaluokkalaisensa siirtämistä toiseen kouluun.
– Mutta Helsingissä koulun vaihtaminen on vaikeaa. Harvassa peruskoulussa on ylimääräistä tilaa, hän pohtii.
Lehmuskoski on aktiivinen Arabian peruskoulun vanhempainyhdistyksessä. Hänen pojallaan on ollut sitkeä yskä, jonka vuoksi urheilutreenit on pitänyt jättää kuudeksi viikoksi väliin. Lehmuskoski uskoo syyn olevan koulun sisäilmassa.
– Arabian peruskoulussa on erinomainen rehtori, hyvät opettajat ja kivat luokkakaverit. Sitä kaikkea ei välttämättä saa, jos vaihtaa toiseen. Kun kyse on omasta lapsesta, sydän on välillä ahdistuksesta mykkyrällä.
Huolissaan on myös koulun rehtori Mari Suokas-Laaksonen.
– Kun kyse on lasten ja nuorten terveydestä, niin totta kai. Mutta kaupunki on koko ajan ottanut huoleni vakavasti ja toiminut nopeasti. Luotan kaupungin asiantuntijoihin.
"Nämä ovat vain hätäratkaisuja"
Sisäilmaongelmien korjaaminen on monen mutkan takana. Ennen kuin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, on tehtävä tutkimuksia. Arabian peruskoulussa tutkimukset aloitettiin vuonna 2011, kun kaksi vuotta aiemmin valmistuneen uuden puolen takuuaika oli päättymässä.
– Lattiaan ja seiniin tehtiin jo silloin tiivistyskorjauksia ja vanhan puolen alapohjan tuuletusta parannettiin. Kun henkilökunta edelleen kertoi oireiluistaan, aloin miettiä, ettei pelkkä tiivistys ehkä riitäkään, sisäilmainsinööri Marianna Tuomainen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kertoo.
Kouluun päätettiin tehdä kattava rakenne- ja kosteustekninen tutkimus. 70-luvulla valmistuneen vanhan puolen tulokset olivat kurjaa katsottavaa.
Ulkoseiniin ei silloin tehty kuntotutkimusta. Jos tutkimus olisi tehty, ongelmat olisivat saattaneet selvitä jo silloin
– Sisäilmainsinööri Marianna Tuomainen
– Vanhan puolen ulkoseinän lämmöneristeistä otettiin 43 näytettä, joista noin puolessa oli raja-arvot ylittäviä määriä homesieniä. Sädesieniä löytyi neljästä näytteestä, Tuomainen luettelee.
Koulu muutti vanhan puolen rakennukseen vuonna 2003. Samana vuonna ulkoseinän vedenpoistoputket rapattiin yli.
– Ulkoseiniin ei silloin tehty kuntotutkimusta. Jos tutkimus olisi tehty, ongelmat olisivat saattaneet selvitä jo silloin. Toisaalta on mahdollista, että ne ovat kehittyneet vasta sen jälkeen, Tuomainen pohtii.
Pirita Seppänen syö lounasta koulun ruokasalissa. Vuonna 2009 valmistuneella uudella puolella sisäilmaongelmia ei ole havaittu, ja tyttö opiskelee nyt siellä. Luokkakaverit ovat edelleen omassa luokassa vanhalla puolella, ja Piritakin haluaa säilyttää ulkovaatteitaan vanhan luokan naulakossa.
Pirita opiskelee osittain tukiopetusryhmän kanssa, osittain itsekseen koulussa ja osittain kotona. Hakemus opetuksen tilapäiseen erityisjärjestelyyn on jätetty opetusvirastoon. Hakemuksen mukana lähetettiin lääkärintodistus, jossa todetaan oppilaan kärsivän sisäilmaongelmista.
– Nämä ovat kuitenkin vain hätäratkaisuja. Sisäilmaongelma pitäisi korjata heti, äiti Paula Seppänen toteaa ärtyneenä.
Toimenpiteisiin on ryhdytty. Kouluun suunnitellaan kevääksi uutta, huolellisempaa tiivistyskorjausta. Seppäsen mielestä se kuulostaa rahan haaskaukselta.
– Iso remontti on joka tapauksessa tulossa. Miksei siis heti?
Rakennusviraston Marianna Tuomainen on niin ikään sitä mieltä, ettei tiivistyskorjaus riitä.
– Vanhan puolen ulkoseinät pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen, muuten ongelma ei häviä.
Sitä päätöstä Seppäset saavat vielä odottaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoonlahden kirkossa oli kosteusvaurio ja romahdusvaara – näin viisi ongelmaa ratkaistiin
AjankohtaistaKirkkoherran työhuoneen alla ei ole enää lammikkoa. Remontoitu kirkko avaa ovensa kävijöille.
