Espoonlahden kirkossa oli kosteusvaurio ja romahdusvaara – näin viisi ongelmaa ratkaistiin
Espoonlahden kirkon betoniseinillä näkyy kuparista lähteneitä vihreitä valumia. Arkkitehtien toiveesta ne on remontissa säilytetty, kertoo kunnossapitoinsinööri Taito Pajari.

Espoonlahden kirkon betoniseinillä näkyy kuparista lähteneitä vihreitä valumia. Arkkitehtien toiveesta ne on remontissa säilytetty, kertoo kunnossapitoinsinööri Taito Pajari.

Espoonlahden kirkossa oli kosteusvaurio ja romahdusvaara – näin viisi ongelmaa ratkaistiin

Kirkkoherran työhuoneen alla ei ole enää lammikkoa. Remontoitu kirkko avaa ovensa kävijöille.

Kirkkoherra Jouni Turtiainen huokaa, kun muistelee parin vuoden takaisia ongelmia. Espoonlahden kirkko kärsi kosteusvaurioista. Kosteutta pääsi sisään sekä katosta että lattiasta.

Kirkko rakennettiin 1970-luvulla. Jostain syystä silloin jätettiin kokonaan tekemättä salaojat. Siksi vesi pääsi kastelemaan kirkon kivijalan.

– Jeesus kehottaa rakentamaan kalliolle. Palestiinassa ne ovat kuivia, mutta täällä ne ovat kosteita, Turtiainen kuvailee. Siksi Jeesus ei olisi antanut täällä samanlaista kehotusta.

Kirkkoherran työhuoneen lattian alta löytyi suuri vesilammikko. Turtiaisen mukaan lattian avannut rakennusmestari totesi hänelle, että ei ole nähnyt niin mustia eristeitä ja lautoja aiemmin. Lattian alta löytyi myös hevosmuurahaisten pesä.

Turtiainen sairastui kosteusvaurion vuoksi astmaan. Myös muutamalla muulla työntekijällä oli silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita sekä astmaoireita. Kirkon peruskorjausta aikaistettiin oireiden vuoksi.

Toista video

1. ratkaistu ongelma: Ulkoseinien kosteusvauriot

Mikrobitutkimuksissa ulkoseinistä löytyi sieni-itiöitä, sädesieniä ja bakteereja. Näytteet antoivat vahvan viitteen kosteusvauriosta. Hengitysilmassa oli todettu myös kohonneita mineraalivillan pitoisuuksia.

– Remontti alkoi kirkon ulkopuolelta. Sokkeleiden vierustalta louhittiin kalliota parin metrin leveydeltä ja useiden metrien syvyyteen. Näin saatiin rakennettua salaojat ja sadevesiviemärit, kunnossapitoinsinööri Taito Pajari kertoo.

– Perustusten vanhat valulaudoitukset päästiin purkamaan ja asentamaan tarvittavat vesieristykset.

Myös ulkoseinän rakenteita jouduttiin purkamaan, jotta kostuneet eristeet saatiin vaihdettua. Tällöin myös suurin osa julkisivun kuparilevyistä täytyi uusia.

Jeesus kehottaa rakentamaan kalliolle. Palestiinassa ne ovat kuivia, mutta täällä ne ovat kosteita.

– Kirkkoherra Jouni Turtiainen

2. ratkaistu ongelma: Kirkkosalin katon romahdusvaara

Kirkon katto pääsi kostumaan, sillä kattorakenteet eivät kestäneet vuosikymmenten lumikuormien aiheuttamia rasitteita.

Keväällä 2015 kirkkosali jouduttiin laittamaan käyttökieltoon, sillä katon pelättiin romahtavan. Liimapuupalkit olivat pahoin halkeilleet ja taipuneet.

– Kirkkosalin katossa on erittäin haastava rakenne. Siinä on runsaasti ikkunoita, Pajari toteaa.

Myös Helsingin Temppeliaukion kirkossa on kattoikkunoita. Yhteneväisyys ei ole sattumaa. Molemmat kirkot on suunnitellut arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen.

Kirkkosalin näkyvin lisäys on kaksi ohutta pilaria. Ne kannattelevat kahta upouutta noin 14 metriä pitkää ja 1,5 metriä paksua liimapuupalkkia. Kattoa on vahvistettu teräsrakenteella.

Katto näyttää tavallisen kirkkokävijän silmissä alkuperäisen kaltaiselta. Pajarin mukaan se on tarkoituskin, sillä kunnostuksessa haluttiin kunnioittaa alkuperäistä tyyliä.

Kirkkoherra Jouni Turtiainen on tyytyväinen uuteen remontoituun kirkkoon. Kirkkosalin kiviseinän lohkareet on louhittu 1970-luvulla rakennuspaikalta.

Kirkkoherra Jouni Turtiainen on tyytyväinen uuteen remontoituun kirkkoon. Kirkkosalin kiviseinän lohkareet on louhittu 1970-luvulla rakennuspaikalta.

3. ratkaistu ongelma: Betoniraudoitteissa teräskorroosiota

Keittiön ja kirkkosalin kuorokorokkeen ulkoseinässä oli paikoitellen betonin raudat esillä ennen remonttia. Ne pääsivät altistumaan vedelle ja ruostuivat.

Rakennus- ja konsultointiyhtiö WSP:n tutkimusraportissa epäillään, että raudoitteet ovat jääneet kirkkoa rakennettaessa valuvaiheessa pintaan.

Teräskorroosion vaurioita on pyritty paikkaamaan laastilla. Kaikki laastipaikat eivät ole kuitenkaan kestäneet Suomen pakkasia.

Kivijalan betoni oli päässyt siksi karbonatisoitumaan keskimäärin 12 millimetrin syvyyteen betonin ulkopinnasta. Karbonatisoitumisella tarkoitetaan ilman hiilidioksidin ja betonin emäksisten yhdisteiden reaktiota, jonka tuloksena on neutraalia kalsiumkarbonaattia. Reaktiot heikentävät betonin kestävyyttä.

Pajarin mukaan urakoitsija on käynyt kaikki vauriopaikat läpi. Teräskorroosio ei ollut ehtinyt saamaan aikaan pahaa vauriota.

4. ratkaistu ongelma: Liian pieni keittiö

Espoonlahden seurakunnalla oli tarve tehdä aiempaa isompia ateriamääriä ja kahvituksia. Vanha laitoskeittiö jäi auttamatta liian pieneksi.

Remontissa vanha keittiö purettiin ja käyttöikänsä päähän tulleet kodinkoneet vaihdettiin.

Pajari esittelee remontoidun keittiön lasista huuvaa. Se kerää keittiön ilmasta pois lämpöä ja kosteutta.

Yleensä huuvat ovat metallia, mutta Espoonlahdessa se on lasinen. Keittiö on sen ansiosta hyvin valoisa.

Keväällä 2015 kirkkosali jouduttiin laittamaan käyttökieltoon, sillä katon pelättiin romahtavan.

5. ratkaistu ongelma: Huono akustiikka ja valaistus

Kunnostuksen yhteydessä kirkkosalin akustiikkaa on parannettu. Nyt kuuntelijat voivat nauttia musiikista paremmin kuin aiemmin.

– Remontti on parantanut jälkikaikua. Aiemmin se oli hieman kuiva, johtava kanttori Elja Puukko kuvailee.

Hänen mukaansa hyvä akustiikka syntyy kompromissina. Puheakustiikka on helpompi toteuttaa ilman jälkikaikua, mutta musiikkiin se sopii.

Myös valaistus on aiempaa parempi. Vahtimestarit Heikki Autio ja Ilkka Ruskeepää kehuvat etenkin sakastin valaistusta.

Aiemmin sakastissa oli käytössä tunnelmavalot. Ne sopivat tunnelman luontiin, mutta eivät kahdeksan tunnin työskentelyyn.

Nyt huoneen katossa hehkuvat lämmintä valoaan led-lamput. Ne käyttävät vähemmän energiaa kuin aiemmat valaisimet.

Kustannukset minimiin ja myöhästymiset kuriin allianssimallilla

Espoonlahden kirkon remontti toteutettiin samalla allianssimallilla kuin Tampereen rantatunneli, Pakilan katujen ja viheralueiden hoito sekä Lahden matkakeskus. Mitä termillä tarkoitetaan?

Kirkon remontin suunnittelu alkoi muiden urakoiden tavoin tarveselvityksellä ja hankesuunnitelma, johon kirjattiin päätös käyttää allianssimallia. Sen jälkeen kilpailutettiin suunnitteluryhmä, urakoitsija ja rakennuskonsultti.

– Remontin kustannukseksi haettiin summa, johon kaikki kolme osapuolta pystyivät sitoutumaan. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti päätöksen samaan tapaan kuin muissa hankkeissa, Taito Pajari kertoo.

Kirkon remontin aikataulu ja kustannus pysyivät sovituissa raameissa. Hankkeen taloudellinen loppuselvitys tehdään tämän vuoden aikana.

Pajari pitää yhteistoiminnallista projektinjohtourakkaa toimivana tapana. Espoonlahden kirkon remontti on ollut allianssihankkeista pienimpiä. Kirkon remontin budjetti oli 9,5 miljoonaa, kun esimerkiksi Tampereen rantatunneli maksoi 180 miljoonaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi