Hommissa: Virsitutkija Pekka Kivekäs
”Kun edellinen virsikirja otettiin käyttöön vuonna 1939, elettiin talvisodan neljättä päivää. Sen vuoksi virsitutkijat kutsuvat kirjaa talvisodan virsikirjaksi. Se käy historian kirjaksi. Virsiin perehtymällä voi oppia, mitä niin sanotussa valkoisessa Suomessa puhuttiin ennen sotia. Punainen Suomi vilahtaa virsissä lähinnä uhkakuvana.
Virsikirjaan sisällytettiin yhtäkkiä 40 Siionin virttä. Todennäköisesti tuon ajan herännäisyyden sävyt sopivat kirkon päämääriin. Ajankohtaisina aiheina virsikirjaan päätyivät isänmaa, heimoharrastus, juutalaisten kohtalo ja kohtelu sekä sotaan valmistautuminen.
Yksittäiset virret saattoivat kokea kiinnostavia vaiheita. Runoilija Lauri Pohjanpää oli 1923 suomentanut ruotsalaisen Ystävä sä lapsien -virren kaikki säkeistöt. Säkeistöt, jotka ohjasivat rukoilemaan sokeiden, vanhusten, merenkulkijoiden, kärsivien ja köyhien puolesta, eivät koskaan päätyneet suomenkieliseen virsikirjaan.
Säkeistöjä ei pidetty lapsentajuisina. Sen sijaan ruotsinkielisessä virsikirjassa ne ovat aina olleet. Kolmannessa säkeistössäkin rukoillaan suomeksi koko maailman sijasta vain isänmaan puolesta.”
Pekka Kivekäs kertoo talvisodan virsikirjasta aikansa kuvana su 26.10. klo 15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Kanttorit Kullervo Latvanen ja Sirkku-Liisa Niemi laulavat ja laulattavat.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pekka Kivekäs hätkähdytti virrellä nujerretuista lapsista – nyt virsirunoilija sai Kirkon kulttuuripalkinnon
Hengellisyys Ajankohtaista– Usein virsitekstit ovat olleet vallanpitäjien palveluksessa. Joukosta löytyy kuitenkin myös terävää kritiikkiä, sanoo Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Pekka Kivekäs.