Höyryjyrän alle jäänyt
Kirkkoisä Augustinus tunsi Jumalan, joka ei ole mikään kiva setä.
Timo Nisula istuu turkulaisen kahvilan pöydässä ja maistelee suomentamaansa kirkkoisä Augustinuksen paastosaarnaa.
— Augustinus opastaa siinä, miten ei kannata paastota. Hän menee paaston ytimeen. Olennaisinta ei ole olla neljääkymmentä päivää ilman joitakin herkkuja, vaan sydämen paasto. Augustinus opastaa sopimaan riidat ja elämään niin kuin kristityn kuuluu, kertoo teologian maisteri ja Augustinus-tutkija Nisula.
Nisulan tutkimuskohde, vuosina 354–430 elänyt Augustinus oli paitsi tuottelias ja oppinut teologi myös kirkollinen virkamies. Augustinus toimi pohjoisafrikkalaisen Hippon seurakunnan piispana, ja paastosaarna on yksi esimerkki hänen yrityksistään ohjata seurakuntalaistensa vaellusta.
Nisula arvioi, että jos Augustinus saarnaisi ensi sunnuntaina jossakin Vantaan kirkoista, saarnasta saattaisi nousta meteli. Luvassa tuskin olisi korkealentoista pohdintaa, vaan ennemminkin kurinpalautusta.
— Saarnoissaan Augustinus sanoi asiat suoraan. Välillä hän puuttui aika karustikin seurakuntalaistensa asioihin. Erityisesti hän suomi rikkaita. Raha ja vauraus ei ollut tärkeää, vaan se, että oli rikkaus Jeesuksessa. Ehkä meillä nykypapeilla olisi Augustinukselta opittavaa, olemme aika huonoja puhumaan suoraan.
— Augustinuksen maailmassa uskoa ja muuta elämää ei erotettu. Usko ei ollut kassakaapissa piilossa. Sehän on ihan maalaisjärjellä ymmärrettävä homma. Kummallista on ajatella, että voi olla kristitty ja samanaikaisesti elää miten lystää, Nisula huomauttaa.
Timo Nisula on paitsi suomentanut Augustinuksen saarnoja, myös kirjoittanut kirkkoisästä kirjan. Lisäksi on juuri ilmestynyt hänen ja Anni Maria Laaton toimittama kokoelma Augustinuksen kirjeitä naisille.
Nisula toteaa, että saarnat ja kirjeet antavat suuresta teologista hyvin inhimillisen kuvan. Samalla niissä konkretisoituu, millaisiin tilanteisiin Augustinus piispana ja sielunhoitajana joutui. Häneltä haettiin niin lohdutusta kuin vastauksia teologisiin ongelmiin tai sovittelua kriisitilanteisiin.
— Kuva Augustinuksen puhtoisesta kipsipäästä pienenee ja muuttuu elävämmäksi, kun lukija huomaa, että ei Augustinus kaikkia tilanteita kauhean hyvin hoitanut, Nisula sanoo.
Miksi se puhtoinen kipsipää ylipäänsä on kaapin päällä? Miksi myöhäisantiikin aikana elänyt mies on 2000-luvullakin yksi tutkituimpia teologeja? Timo Nisula toteaa, että Augustinuksen vaikutus länsimaiseen ajatteluun ja kirkon historiaan on valtaisa.
— Voisi verrata vaikka niin, että Augustinus on kuin kellari, jonka päälle on pikkuhiljaa rakennettu talo.
Nisula muistuttaa, että luterilaiset ovat Augustinukselle paljon velkaa. Martti Luther oli augustinolaismunkki, ja Augustinuksen ajattelulla oli häneen Nisulan arvion mukaan niin suuri vaikutus, ettei luterilaisuutta olisi ilman Augustinusta.
Augustinuksen ajattelulla oli myös kauaskantoisia poliittisia seurauksia.
— Ilman Augustinusta saattaisimme kristityissä maissa elää samantapaisessa tilanteessa kuin nykyisin eletään muslimivaltioissa. Mutta Augustinus erotti tämän maailman vallanpitäjät ja hengellisen maailman toisistaan ja piti maalliseen valtaan etäisyyttä, Nisula toteaa.
Augustinus-kellaria penkova joutuu väistämättä katsomaan myös kristinuskon käsitystä ihmisestä ja pohtimaan, mistä Jumalan armossa ja oikeudenmukaisuudessa on kyse. Katsotaan ensin ihmistä.
— Läntisessä kristinuskossa keskeinen ajatus on, että ihmisyys on suurta ja kaunista, mutta kun se vääristyy, siitä tulee tuhoavaa. Ihminen on väkevien voimien temmellyskenttä. Halu ja tahto kamppailevat, Nisula kuvaa.
— Ihminen on langennut olento, eikä se ole mikään banaali toteamus. Lankeemuksessa on kyse voimasta, joka vaikuttaa kaikkiin ihmisyhteisöihin, ja josta ei omin avuin pääse irti. Synnin vuoksi ihminen ei voi luottaa itseensä eikä muihin ihmisiin, vaan hänen on oltava koko ajan varuillaan omien motiiviensa suhteen.
Ja sitten on Jumalan vuoro.
— Jumala armahtaa ihmistä, joka on vajonnut itseensä ja omiin haluihinsa. Augustinuksen tulkinnassa Jumalan armo ei ole mikään pyhäkoulujuttu. Jumala ei ole kiva. Jumalan armo on kuin höyryjyrä, suurta ja väkevää, Nisula sanoo.
Armon höyryjyrä ei kuitenkaan osu kaikkiin. Jumala armahtaa kenet armahtaa. Augustinus oli sitä mieltä, ettei syytetyn asemassa olevalla ihmisellä ole oikeutta kysyä, miksi toinen saa anteeksi ja toinen ei.
— Saatamme myös kysellä oikeudenmukaisuuden perään. Augustinuksen mielestä Jumala on itse oikeudenmukaisuus, vaikka hän ei meistä tuntuisikaan kovin reilulta. Ei ihminen ymmärrä Jumalaa, Nisula huomauttaa.
— Meidän aikamme ongelma on, että Jumalasta puhutaan kuin hän olisi sisäsiisti ja kiva setä — tai täti. Augustinuksen katsoma Jumala ei ole mikään kesy leijona. Totta kai Jumala on pelottava, onhan hän Jumala.
Nisula lisää, ettei Augustinus nähnyt Jumalaa vain pelottavana. Hänen joulusaarnoissaan muistutetaan siitä, ettei Jumala jäänyt kauas ja korkeuksiin, vaan syntyy avuttomaksi lapseksi ihmisten tähden. Lasta ei voi pelätä, häntä voi vain rakastaa.
Kirjallisuutta:
-
Augustinus: Saarnoja. Kirjapaja 2005.
-
Timo Nisula: Augustinus. WSOY 2008.
354
Augustinus syntyy Thagastessa, nykyisen Algerian alueella
Hänen äitinsä Monica on kristitty.
370–373
Opiskelee Karthagossa
Opiskeluaikanaan Augustinus asuu yhdessä kristityn naisen kanssa. Suhteesta
syntyy poika, Adeodatus. Kun avosuhde päättyy, poika jää isänsä huostaan.
378–83
Opettajana Thagas-tessa ja Karthagossa
Augustinus kuuluu edelleen nuorena omaksumaansa manikealaisuudeksi kutsuttuun
uskonnolliseen suuntaukseen, jossa opetetaan maailman jakautuvan jyrkästi
kahtia hyvään ja pahaan.
383/4
Puhetaidon opintoja Roomassa
Augustinus luopuu manikealaisuudesta.
387
Kastetaan Milanossa Monica-äiti kuolee.
388
Palaa Afrikkaan
Poika Adeodatus kuolee.
391
Vihitään papiksi
395
Nimitetään Hippon piispaksi
Augustinuksen piispakausi osuu levottomaan ajanjaksoon, jota sävyttävät
poliittiset mullistukset ja teologiset kiistat.
430
Augustinus kuolee
Augustinus oli tuottelias kirjoittaja, jonka tunnetuimpia teoksia ovat
omaelämäkerrallinen Tunnustukset ja laaja kirkon ja kristinuskon
puolustusteos Jumalan valtio.
"Kun kuritat ruumistasi ja alistat sen palvelemaan, on nautiskelua vähennettävä eikä muunneltava. Mitä väliä on sillä, mitä ruokaa himoitset, jos himosi kuitenkin tuottaa syyllisyyttä? – – Esau menetti esikoisoikeutensa jauhettujen papujen, ei porsaanpadan takia."
"Köyhien auttamista on näinä päivinä lisättävä; minusta se on kaikkien velvollisuus. Onhan täysin oikein, että maksatte pois laupeudentöissä sen, minkä paastoamisella säästätte. – – Huomatkaa siis, että sen minkä kiellätte itseltänne, joudutte jakamaan muille."
Katkelmia Augustinuksen paastosaarnasta
Jaa tämä artikkeli: