Hyvä peli vie toiseen maailmaan
Pelisuunnittelija Teemu Vilén ohjaa isänpäivänä suuren avaruusseikkailun.

Pelisuunnittelija Teemu Vilén ohjaa isänpäivänä suuren avaruusseikkailun.

Hyvä peli vie toiseen maailmaan

Pelisuunnittelija Teemu Vilénin mielestä aikuisten kannattaisi pelata enemmän lastensa kanssa.

Teemu Vilén huomaa ajattelevansa usein, että onpas työnteko kivaa. Hän työskentelee pelisuunnittelijana, mutta missä, se on haastatteluhetkellä vielä salaisuus.

– Lopetin juuri opetuksellisia pelejä lapsille tekevässä Fantastec-pelifirmassa ja olen siirtymässä toiseen firmaan, mutta sopimus on vielä allekirjoittamatta. En siis voi vielä kertoa, Vilén selittää.

Vilénin tie pelisuunnittelijaksi alkoi – kuten lähes kaik­kien muidenkin alalle toimivien – omasta peliharrastuksesta. Hän viihtyi pelien parissa erityisesti ala-asteiässä, jolloin hän pelasi muun muassa Ultima-roolipelejä ja King´s Quest -seikkailupeliä.

Pelaaminen oli hänelle ennen kaikkea viihdettä, mutta näin jälkikäteen hän arvioi oppineensa peleistä myös englantia ja sellaista taiteellista ja suunnitteluun liittyvää ajattelua, josta on ollut myöhemmin hyötyä. Murrosiässä pelaaminen kuitenkin jäi vähemmälle.

– Yläasteella kiinnostuin urheilusta ja liikuin aika paljon, jolloin pelaaminen väheni luonnostaan.

– Pelaaminen ei muutenkaan ollut elämässäni yhtä hallitseva juttu kuin se nykyään monille on. Minun lapsuudessani ei ollut vielä nettiä eikä älypuhelinta eikä mahdollisuutta naputtaa koko ajan, 33-vuotias Vilén kertoo.

Eletään pelibuumia

Valmistuttuaan Lapin yliopistosta pääaineenaan audiovisuaalinen mediakulttuuri Teemu Vilén perusti muutaman muun kanssa Turmoil Games -pelifirman. Siellä hän oli suunnittelemassa muun muassa Grönlantiin sijoittuvaa Alpha Polaris -kauhuseikkailupeliä.

– Työt tällä alalla saadaan usein sillä periaatteella, että aletaan vaan tehdä, Vilén kertoo.

Suomessa eletään parhaillaan varsinaista pelibuumia. Rovion ja Supercellin kaltaiset pelifirmat ovat osoittaneet, että peleistä on menestystuotteiksi, ja pelifirmojen johtajat paistattelevat verotilastojen kärkipäässä.

– Pieneen kansaan on keskittynyt paljon osaamista. Jakelukanavista on jäänyt väliportaita pois, joten pelit on helpompi saada markkinoilla kuin ennen. Muun muassa näistä syistä suomalaisilla peleillä on ollut mahdollisuus menestyä, Vilén arvioi.

Suosiota selittää Vilénin mielestä myös se, että täällä on osattu tehdä riittävän yksinkertaisia pelejä. Kysyntää on ollut esimerkiksi sellaisille peleille, joita voi pelata kännykällä kahvilajonossa.

Kokeilua ja taustatyötä

Pelisuunnittelijana Teemu Vilén on yksi osa tiimiä. Hän ei suinkaan ole aina pelin idean isä, vaan se voi olla kuka tahansa moniammatillisesta tiimistä, johon kuuluu muun muassa pelin visuaalisen ilmeen ja äänimaailman tekijöitä.

– Kaikki saavat ilmaista ideoitaan. Mutta itse asiassa ideat eivät pelialalla ole niin arvostettuja, vaan toteutus. Se merkitsee paljon.

Varsinainen suunnittelu alkaa usein eräänlaisella vakoilutyöllä. Kun on olemassa jokin ajatus siitä, minkä tyyppinen peli halutaan tehdä, aletaan tutkia pelejä, joissa on samankaltainen idea.

– Kaikkihan on jo tehty. Aina löytyy samantyyppisiä pelejä, Vilén toteaa.

Seuraavaksi on edessä tekninen toteutus. Jotakin pyritään saamaan aikaan mahdollisimman pian, jotta peliä pääsee kokeilemaan käytännössä. Usein siinä vaiheessa huomataan, mikä toimii ja mikä ei

Toisinaan käy niin, että pelinalku hylätään. Kyseessä ei Vilénin mielestä silti ole epäonnistuminen.

– Sehän on voitto, jos toteutusvaiheessa huomataan, että tämä ei toimi, eikä vasta sitten kun peli on jo markkinoilla.

Tärkeää suunnittelussa on niin sanotun pelitasapainon löytäminen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pelissä, sen kulussa ja säännöissä, on juuri sopivasti haastetta.

– Peli on hyvä silloin, kun se antaa miellyttäviä kokemuksia. Itse pidän sellaisista peleistä, joissa on voimakkaita kokemuksellisia elementtejä ja varaa taktikointiin. Hyvä peli vie myös toiseen maailmaan.

Sopivasti koukuttavaa

Tällä hetkellä suosiossa ovat pelit, joiden pelaaminen on sosiaalista.

– Esimerkiksi Clash of Clansia voit pelata kavereiden kanssa. Myös suositussa Candy Crush Sagassa voit nähdä, missä kaveri menee, Teemu Vilén kertoo.

Myös niin sanotut free to play -pelit ovat suosittuja. Niiden ideana on, että peliä voi pelata ilmaiseksi, mutta maksamalla voi menestyä paremmin.

Monet suositut pelit ovat hyvin koukuttavia. Koukuttavuus on Vilénin mielestä kaksipiippuinen juttu: toisaalta siihen pyritään, mutta sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia.

– Jos pelaaminen alkaa viedä kaiken ajan ja rahat, se ei ole hyvä juttu. Itse en ole koskaan ollut helposti koukuttuvaa sorttia, mutta tiedän, että jotkut koukuttuvat helposti mihin tahansa.

Eettisiä kysymyksiä Vilén on pohtinut erityisesti suunnitellessaan pelejä lapsille. Silloin on mietittävä, millaiseen maailmaan se lapsen vie, miten lapsi pelin kokee ja miten se vaikuttaa häneen.

– Olen säilyttänyt mielestäni aika hyvin lapsenomaisuuteni, mutta silti esimerkiksi 10-vuotiaan ajatusmaailmaan eläytyminen on joskus vaikeaa. Siksi on tärkeää, että pelejä viedään lapsille ja annetaan heidän testata niitä ja antaa palautetta.

Pelatkaa yhdessä!

Pelaamisesta ja peleistä puhuttiin pitkään siitä näkökulmasta, kuinka haitallisia ne ovat varsinkin lapsille ja nuorille – aivan kuten televisiosta ja rockmusiikista aikanaan.

Nyt peleistä on tullut valtavirtaa, ja niitä harrastavat tytöt ja pojat, miehet ja naiset, aikuiset ja lapset, yksin ja yhdessä. Pelillisyyden hyödyt on huomattu, ja pelejä hyödynnetään monin tavoin muun muassa eri asioiden opettamisessa.

Monissa perheissä keskustellaan kuitenkin yhä siitä, mitä pelejä lapset saavat pelata ja kuinka paljon.

Teemu Vilén pitää aikarajoituksia hyvänä, mutta se, mikä on sopiva aika kenellekin, riippuu monesta asiasta. Ennen kaikkea Vilén toivoisi, että aikuiset olisivat kiinnostuneita siitä, mitä lapset pelaavat, ja ottaisivat peleistä selvää.

– Vanhempien pitäisi pelata lasten kanssa, eikä vain digitaalisia pelejä vaan myös lautapelejä.

Vaikka jo hyvin pienet lapset osaavat käyttää monenlaisia älylaitteita sujuvasti, alle kouluikäisten ei Vilénin mielestä tarvitsisi pelata digitaalisia pelejä kuin vain vähän.

– Peli ei ole koskaan hyvä lapsenvahti. Jos pelataan, niin mieluiten aikuiset yhdessä lasten kanssa.


Suuri avaruusseikkailu su 9.11. klo 12–14 Hämeenkylän kirkon nuorisotilassa. Teemu Vilén ohjaa isille ja lapsille vauhdikkaan avaruusaiheisen leikin, jota varten askarrellaan yhdessä asuja, robotteja ja tähtitieteellistä rekvisiittaa. Tapahtuma on maksuton. Ennen sitä kirkolla voi nauttia lounaan, jonka hinta on aikuisilta 8 e ja lapsilta 4 e.

Jaa tämä artikkeli: