Helsinki Cupissa pelaa 1240 joukkuetta. Hyvää yhteishenkeä luodaan kentällä ja sen laidalla. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva.
Hyvä vanhempi ei räyhää eikä arvostele kentän laidalla
Ylilyönnit kentän laidalla ovat nykyään harvinaisia, arvioi Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen.
Jalkapallo herättää tunteita, mutta valtaosa vanhemmista osaa nykyään käyttäytyä fiksusti kentän laidalla. Hyvän ilmapiirin ja käyttäytymissääntöjen luomiseksi on kuitenkin tehty paljon töitä, kertoo nuorisopäällikkö Marko Viitanen Palloliitosta.
– Suurin osa vanhemmista tietää, millaista käytöstä heiltä odotetaan, vaikka ilmassa onkin jännitystä ja voitontahtoa. Poikkeuksia tietysti aina on, mutta ylilyönnit ovat harvinaisia ja useimmiten jostakin kimmastuneet katuvat käytöstään jälkeenpäin.
Esimerkkinä paremman pelikulttuurin luomisesta Viitanen mainitsee Kaikki pelaa -ohjelmaan kuuluvat Urheilun Pelisäännöt, jotka laaditaan joukkueissa kerran vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä mietitään sääntöjä sekä vanhempien ja joukkueenjohdon että pelaajien joukkueenjohdon välille. Pelisääntöjen solmiminen on edellytys piirin sarjoihin osallistumiselle alle 15-vuotiaitten joukkueissa ja niitä suositellaan myös sitä vanhemmille pelaajille.
Varjele hyvää yhteishenkeä
Jos jalkapallokentän laidalla näkee epäasiallista käytöstä kuten sopimatonta kielenkäyttöä, siihen kannattaa puuttua nopeasti. Marko Viitasen mukaan parasta on reagoida ensin oman porukan voimin, mutta myös turnausjärjestäjien puoleen voi kääntyä. Myös tuomari voi joissakin tilanteissa olla oikea henkilö puuttumaan huonoon käytökseen.
Vanhempien kannattaa tarkkailla myös sitä, miten nuoret pelaajat kohtelevat toisiaan.
– Pelaajat ovat toistensa kanssa tekemisissä muuallakin kuin pelikentällä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös se, miten siellä toimitaan, vaikuttaa joukkueen yhteishenkeen.
Vanhemman tunteet välittyvät
Vanhempien rooli jalkapallotoiminnassa lasten harrastuksen tukijoina, huoltojoukkoina ja kannustajina on suuri.
– Vanhemman tunnetila välittyy helposti. Jos vanhempi jännittää kovasti peliä, pitää miettiä, miten sitä jännitystä ei tartuttaisi lapseen. Muuten lapsi ei välttämättä pelaa kovin vapautuneesti, Marko Viitanen kertoo.
Valmentajien näkökulmasta on tärkeää, että vanhemmat huolehtisivat ennen kaikkea perusasioista: siitä, että junnufutaajat nukkuvat hyvin, syövät hyvin ja juovat riittävästi jaksaakseen pelata. Myös aikataulutusta kannattaaa miettiä.
– Se on nykyään tyypillistä, että pelipaikalle tullaan kiirellä ja viime tingassa. Ajoissa valmistautuminen olisi tärkeää, Viitanen muistuttaa.
Vanhempi voi auttaa auttaa tunteiden käsittelyssä, olipa sitten aihetta iloon tai suruun harjoitusten tai pelin jälkeen.
– Vanhempi on pelin jälkeen ensisijaisesti kuuntelijan roolissa. Toki voi kysyä lapselta, että miten meni ja millaisia tunteita on pinnassa. Hieman vanhemman lapsen kanssa voi miettiä sitäkin, mitä voisi parantaa ensi kerralla. Koskaan ei kuitenkaan arvostella lapsen suoritusta.
Itse peliin liittyviä ohjeita vanhempien ei kannata antaa, vaan keskittyä katsomossa kannustukseen ja tsemppihuutoihin.
– Pelitaktiikkaan liittyvien ohjeiden antaminen on valmentajien tehtävä. Muuten pelaajilla on liian monta ohjeiden antajaa, Viitanen muistuttaa.
Helsinki Cup -jalkapalloturnaus järjestetään Helsingissä 5.–10.7.
Jaa tämä artikkeli: