Hyvää pyhää: Taivaallisessa voimapiirissä
Pyhää voi lähestyä, vaikka olisi mokannut pahemman kerran.
Pyhät kyyneleet on tapa sanoittaa tunnekokemusta, joka joskus yllättää. Arkisen elämän keskelle hyökyy lähes käsinkosketeltava pyhän tuntu, häivähdys taivaallista todellisuutta. Silloin aivan äkkiarvaamatta silmät täyttyvät kyynelistä, ei surun, vaan suuruuden kokemisen takia.
Ei kerrota, olivatko alabasteripulloa kantavan naisen kyyneleet pyhiä vai aivan tavallisia, mutta kohdatessaan Jeesuksen hän toimi erityisellä tavalla. Nainen pesi Jeesuksen jalat kyyneleillään, kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli tuoksuvalla öljyllä. Tuo tervetulorituaali oli suorastaan ylitsevuotavainen, vaikka jalkojenpesu ja öljyäminen kuuluivatkin hyviin tapoihin aikana, jolloin kuljettiin pitkiä matkoja avosandaaleissa tomuisia teitä pitkin.
Aterialle Jeesuksen oli kutsunut mies, joka keskittyi muihin asioihin kuin kokemaan pyhää. Ehkä hänen tarkka katseensa seurasi, että ateriavieraille oli syötävää, mutta ainakin hän keskittyi paheksumaan Jeesuksen jalkojen juuressa istuvaa naista niiden asioiden perusteella, mitä tiesi tämän elämästä.
Tekisi mieli tehdä nopea tulkinta kolmikon kohtaamisesta. Toisten huonouteen keskittyvä ansaitsee pienen ripityksen, suitsutusta saa hänelle erityishuomiota antava, mutta ei se ihan niin mene. Jeesuksen sanat ovat maalliset ”joka saa suuret velat anteeksi, rakastaa enemmän”, mutta perspektiivi on taivaallinen.
Taivaallisesta näkökulmasta on tärkeää uskaltaa lähestyä pyhää, vaikka olisikin mokannut pahemman kerran. Iäisyysnäkökulma kannustaa tulemaan Jumalan hyvyyden ja rakkauden voimapiiriin parantumaan, vastaanottamaan ja välittämään rakkautta.
Hehku kiitollisuutta
Messussa ylistysvirsi lauletaan seisten. Jotkut nostavat suuren kiitollisuuden eleenä kätensäkin ylös.
Päästä ylistys valloilleen! Mikä on sinun tapasi hehkua kiitollisuutta?
Ehkä haluat tanssia villisti? Voit kokeilla myös lankeamista polvillesi ja otsan painamista maahan. Itsellesi sopivaa tapaa voit tunnustella Jumalan edessä.
25.2.
2. paastonajan sunnuntain evankeliumissa (Luuk. 7:36–50) syntinen nainen pesee Jeesuksen jalat ja Jeesus antaa synnit anteeksi.
Jaa tämä artikkeli:
