Hyvää pyhää: Toivoon kannattaa ripustautua
Pyhäinpäivä muistuttaa meitä kerran vuodessa kuolevaisuudestamme ja samalla elämän arvosta.
Pyhäinpäivänä muistetaan paitsi kuolleita läheisiä myös kaikkia edeltä menneitä pyhiä. Ovatko nuo pyhiksi kutsutut ihmiset tehneet jotain erinomaista saadakseen noin kunniakkaan nimityksen? Osanneet enemmän kuin jotkut toiset? Käyttäytyneet paremmin kuin muut? Eivät. He ovat edeltä kulkijoita tiellä, jonka Jeesus näytti kaikille ihmisille.
Sillä tiellä kulkijoille Jeesus jätti elämänohjeet, joilla ihminen löytää jo eläessään onnellisuuden. Ohjeet ovat helppoja ja vaikeita samaan aikaan.
Heti alkuun Jeesus julistaa autuaiksi eli onnellisiksi ne, jotka eivät osaa mitään hengellisyyden alueella. Sellainen riisuu pois yrittämisen ja vertailun tarpeen. Usko ei ole kilpailu. Usko on Jumalan lahja.
Jeesus sanoo, että surua ja vaikeuksia ei kannata pelätä. Toivoon kannattaa ripustautua ja lohtua on. Sen huomaamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Perhoset, syksyn värikkäät lehdet tai sisäisen rauhan hetket saattavat mennä ohi, jos naulitsee lohdun lähteeksi vain toisen ihmisen.
Mitä edeltä menneiden sukupolvien elämät kertovat oikeudenmukaisuuden nälästä, jonka Jeesus nostaa onnellisuuden lähteeksi? Ainakin, että sen seuraukset ovat monesti hengenvaarallisia. Suurempi uhka on kuitenkin elää ristiriidassa omatunnon kanssa. Se syö sisäisesti. Tällä Jeesuksen tiellä on nähty, että rohkeat ihmiset muuttavat maailmaa ympärillään eikä oikeudenmukaisuus unohdu.
Jeesus kannustaa rauhantekijäksi. Hän toivoo ihmiseltä armahtavuutta. Armollisuus on virta, jonka lähde on Jumala. Kun antaa sen kulkea kauttaan eteenpäin muille ihmisille, tulee jatkuvasti huuhdelluksi armon lähteen tuoreella vedellä. Sellaisia ovat puhdassydämiset, jotka saavat nähdä Jumalan.
Kuoleman rajapyykkiä ei tarvitse pelätä
Ikuista nuoruutta ihannoivassa yhteiskunnassa kuolema on siivottu näkymättömiin. Sukupolvien ketjua ei voi kuitenkaan ajatella ilman kuoleman kohtaamista. Olemme täällä, koska joku oli ennen meitä. Kuoleman rajapyykkiä ei tarvitse pelätä. Elämän suurin taitekohta on ylösnousemuksen toivon sävyttämä. Pyhäinpäivä muistuttaa kerran vuodessa kuolevaisuudesta ja samalla elämän arvosta.
31.10.
Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita. Päivän evankeliumiteksti on Jeesuksen vuorisaarnasta (Matt. 5:1–12). Siinä Jeesus lupaa toivottomille toivoa.
Muista, että kuolet -harjoitus
”Memento mori” eli ”muista, että kuolet” on harjoitus, joka sopii elämän taitekohtiin.
Voit halutessasi maata lattialla ja ajatella tulevaa viimeistä päivääsi: Olenko rakastanut, niin kuin haluaisin? Mille asioille olen antanut tämän äärettömän arvokkaan ja lyhyen elämäni? Mitä olen jättänyt tekemättä pelon takia?
Koska edelleen elät ja luet näitä rivejä, ala muuttaa ajatuksiasi teoiksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Onnea on uskaltaa ottaa elämä vastaan sellaisena kuin se on
HengellisyysJeesus rohkaisee meitä rakastamaan sydämemme pohjasta silloin, kun on aika rakastaa, ja suremaan, kun on aika surra.