null Hyvän rakentaja

Jouko Harjunpää haluaa antaa nuorille mahdollisuudet järkevään harrastamiseen, kuten jalkapallon pelaamiseen.

Jouko Harjunpää haluaa antaa nuorille mahdollisuudet järkevään harrastamiseen, kuten jalkapallon pelaamiseen.

Hyvän rakentaja

Jouko Harjunpää teki omin käsin kivikirkon.

FC Hongan puheenjohtajan Jouko Harjunpään toimiston lattialla on pala vihreää mattoa, johon on vedetty valkoinen suora kulma. Se on kulmalipun paikka. Harjunpää rakentaa Espooseen kansainvälisten mittojen stadionia jalkapalloseuralleen. Vantaalaisetkin on toivotettu mukaan kokemaan yhteisiä elämyksiä urheilun äärelle.

— Honka on Uudenmaan piirin ainoa veikkausliigan joukkue. Kyllä se on ehdottomasti vantaalaistenkin juttu, Harjunpää sanoo.

— Vantaan puolelta käydään jo nyt paljonkin katsomassa matseja. Ja onhan meillä edustusjoukkueessa kaksi Vantaan seuroista lähtöisin olevaa kaveria.

Harjunpää on löytänyt jalkapallosta mahdollisuuden olla rakentamassa yhteistä hyvää.

— Minä uskon hyvään. Hyvä synnyttää hyvää.

Nuorten kanssa kulkemista

Jouko Harjunpää sanoo olevansa ikuinen humanisti ja nuorisotyönohjaaja.

— Kantavina voiminani ovat intohimo ja halu tuottaa elämyksiä ja jännitystä, auttaa nuoria etsimään turvallinen ympäristö ja antaa heille aineksia pettymysten käsittelyyn ja yhdessä iloitsemiseen. Näiden varassa minä jaksan toimia. Illalla ei saa unta, kun odottaa jo niin kovasti seuraavaa päivää.

Joskus työpäivien venähtäessä kesäiltana pitkäksi Harjunpää tulee ulos seuran toimistosta ja katselee nuorison nurmikentälle virittämää vapaata pelaamista. Kokemus nuorten kanssa toimimisesta vie parin vuosikymmenen taakse. Harjunpää oli 1980-luvun puolivälin jälkeen töissä nuorisonohjaajana Vantaankosken seurakunnassa.

— Vantaankoskella filosofiani oli, että kuljetaan pätkän verran matkaa nuorten rinnalla kuunnellen heidän ilojaan ja surujaan ja solmien luottamuksellinen suhde, Harjunpää sanoo.

— Minulla on edelleen kontakti moniin niistä seurakunnan toiminnassa mukana olleisiin, nykyään nelikymppisiin ihmisiin. Neljä–viisi heistä lähti itsekin opiskelemaan nuorisotyönohjaajiksi.

— Seurakunnassa oli hyvä tiimi, joka teki hyvää työtä. Myönteinen vaikutus, jota saatoimme olla nuorille välittämässä, tuntui silloin tärkeältä. Nyt minulla on samanlainen fiilinki, kun jalkapalloseurassa voin olla antamassa mahdollisuudet järkevälle harrastamiselle, huippu-urheilulle ja fanikulttuurille. Mietiskelen, millaista on parinkymmenen vuoden päästä tuntea näitä nuoria. Mitä seurassa olemisesta on siirtynyt heidän elämäänsä?

Kivestä kirkoksi

Ennen jalkapallojohtajaksi ryhtymistään Jouko Harjunpää rakensi taloja firmassaan. Täksi vuodeksi hän rakensi jotain erikoisempaa. Kokkolan syrjälle Ylä-Sokojaan nousi Suomen pienin kivikirkko. Harjunpään sisko on papin kanssa naimisissa, ja hän sattui kertomaan haaveestaan antaa miehelleen lahjaksi oma pieni kappeli. Jouko innostui asiasta siltä istumalta.

— Erityistä on se, että sai luoda jotain todella pysyvää. Kivikirkko on siellä vielä 500 vuoden päästä.

Harjunpää piirsi kirkon rakennuskuvat paperille siskonsa pirtinpöydän äärellä. Seinät muurattiin kivenlohkareista, päädyt vanhan talon hormin tiilistä. Koristeelliset ikkunanpuitteet Harjunpää teki kotiverstaassaan tuijasta vanhan mallin mukaan.

Jouko Harjunpään äidin isä oli saarnaaja. Kiinnostus ja innostus rakentamiseen on tullut isän puolelta.

— Rakentaminen on minulle tosiaan keskeinen juttu. Se tarkoittaa monenlaista: seuran ja organisaation rakentamista, nuorisotyön rakentamista, lapsen itsetunnon rakentamista, yhteisöllisyyden rakentamista ja kirkonkin rakentamista.

Rakentajan jäljissä

Arkityössään Jouko Harjunpää on tekemisissä abstraktien asioiden kanssa. Hän rakentaa toisille ihmisille unelmaa.

— Kun sitten rakentaa oikeasti käsillään ja voi käsillään koskea kiven pintaa, se on hyvin konkreettista. Ja miten se rakentaakaan omaa sisintä!

Harjunpää olisi jo seurakunnassa ollessaan halunnut rakentaa kirkkoa. Vantaankoskella oli seurakuntatalon alla tyhjä tila, johon olisi voitu nuorten kanssa yhdessä rakentaa nuorisotilat.

— Se jäi, mutta Holman leirikeskuksessa onnistuin. Tartuin viikatteeseen ja lapioon, ja sinne syntyi silloin ensimmäinen jalkapallokenttä. Hankittiin siihen maalit ja verkot. Se tuntui tärkeältä. Olihan Jeesuskin rakentaja!

 

Jouko Harjunpään rakentama kivikirkko nähtävänä Kokkolan asuntomessuilla 14.8. saakka.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.