Päivikki Loposen (vas.) Romeo-koira pitää ihmisistä, varsinkin mummoista.
Hyväntuulen tuoja
Ranskanbuldoggi Romeo kulkee tottuneesti korsolaisen Metsotien palvelutalon ovesta sisään. Kaverikoirana toimivalla 5-vuotiaalla Romeolla on pian takanaan sata käyntiä vanhusten luona. Romeo käy tapaamassa ikäihmisiä kerran viikossa, vuoroviikoin Metsotien palvelutalossa ja tuusulalaisessa Tuuskodossa.
Kaverikoirien vierailuihin osallistuu yleensä muutama koira omistajineen. Romeo haluaa olla aina se koira, joka astuu työpaikan ovesta ensimmäisenä sisään. Työasuna Romeolla on oranssi huivi, jossa lukee sen titteli: kaverikoira.
— Kun Romeolla on huivi kaulassa, se tietää tulevansa töihin, koiranomistaja Päivikki Loponen kertoo.
Suosittu vieras
Metsotiellä kaverikoirat tapaavat vanhuksia palvelutalon yhteisessä tilassa. Päivikin mukaan asukkaat ottavat kaverikoirat aina avosylin vastaan. Romeolla on tapana käydä tervehtimässä ensin jokaista vanhusta vuorotellen. Sen jälkeen se valitsee muutaman, joiden luokse se menee uudelleen rapsutettavaksi.
Romeo on toiminut kaverikoirana kolme vuotta. Siitä on tullut vanhusten keskuudessa suosittu vieras, vaikka aluksi sen hengityksen rohina sai jotkut luulemaan koiraa vihaiseksi.
Kerran eräs mummo harmistui, kun Romeo ei sillä kerralla tullutkaan muiden kaverikoirien mukana Metsotien palvelukotiin.
— Mummo oli ilmoittanut tulleensa paikalle nimenomaan Romeon takia ja lähtenyt pettyneenä takaisin omaan asuntoonsa, Päivikki sanoo.
Koirien tapaaminen tuo vanhuksille mieleen muistoja kotieläimistä.
— Olen saanut kuulla vanhuksilta monta surullista tarinaa siitä, miten sota-aikana koirat ja muut kotieläimet jouduttiin jättämään ihmisten lähtiessä evakkoon, Päivikki kertoo.
Ihmisistä kiinnostunut
Vantaan Kaskelassa asuvalla Päivikillä on kolme koiraa. Romeon lisäksi kotona asuu kaksi saksanpaimenkoiraa, joiden kanssa Päivikki kilpailee palveluskoiralajeissa.
— Kun Romeo tuli minulle, halusin sille oman harrastuksen, Päivikki kertoo.
Hän tarjosi Romeota mukaan kaverikoiratoimintaan jo vuoden ikäisenä. Kaverikoiran tulee kuitenkin olla vähintään kaksivuotias. Kaikki Suomen Kennelliiton kaverikoirat omistajineen ovat käyneet kurssin, jolla omistajat saavat tietoa toiminnasta ja koirat harjoittelevat esimerkiksi rollaattorin kohtaamista.
Koirakaverina voi olla minkä rotuinen koira tahansa. Sen pitää olla kiltti, rauhallinen, sosiaalinen ja itsevarma. Kaverina toimiessaan koiran pitää olla kiinnostuneempi ympärillä olevista ihmisistä kuin paikalla olevista muista koirista.
Romeo pitää ihmisistä. Kadulla kulkiessaan se katsoa napittaa vastaantulijoita silmiin niin, että saa hymyn heidän kasvoilleen.
— Romeo on sellainen hyväntuulen tuoja, Päivikki sanoo.
Itsevarma Romeo ei vähästä hätkähdä.
— Luonteensa puolesta se sopisi hyvin vierailemaan myös päiväkodeissa tai kehitysvammaisten luona, Päivikki kertoo.
Palkaksi rapsutuksia
Kotioloissa Romeo hyppää mielellään syliin, mutta se ei tee koskaan niin kohdatessaan vanhuksia kaverikoirana. Silloin Romeo nostaa toisen etutassunsa vanhuksen jalkaa vasten ja katsoo silmiin. Se on Romeon tapa toimia, ei sitä ole sille erikseen opetettu.
Vanhusten luona vietetyn puolituntisen jälkeen Romeo on väsynyt, vaikka se tekee työtä mielellään eikä pidä mitään kiirettä lähteäkseen kotiin.
— Romeon työpäivä on lyhyt, mutta se tekee työnsä suurella sydämellä, Päivikki sanoo.
Viime syksynä Romeo sai koiranäyttelyn yhteydessä järjestetyssä palkitsemisseremoniassa kaverikoiramitalin ja diplomin. Kotioloissa Romeo viettää tavallista koiranelämää. Se syö, nukkuu ja lenkkeilee.
Toisinaan Päivikki treenaa Romeon kanssa tottelevaisuutta. Pieni herrasmies on käynyt myös näyttelyssä ja osaa jäljestää palveluskoirien tapaan.
Päivikki saa vapaaehtoisesta koirakaveritoiminnasta palkaksi hyvän mielen. Romeolle mieluisa korvaus tehdystä työstä on vanhusten siliteltävänä ja rapsuteltavana oleminen.
Jaa tämä artikkeli: