Ihmisarvoa ja oikeutta
Helsingin piispanvaalissa tehtiin historiaa. Irja Askolasta tulee Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen naispuolinen piispa.
Naispappeus hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 1986 ja naisten piispuus vuonna 1990. Yhdeksän kertaa nainen on ollut ehdolla piispaksi ja kaksi vuotta sitten Askola oli mukana Mikkelin piispanvaalissa. Silloin ei tärpännyt, mutta nyt äänestäjien enemmistö asettui hänen taakseen. Kun tie on auki, on hyvin mahdollista, että seuraavaa naispiispaa ei tarvitse odotella kauaa. Kuopiossa ainakin on kaksi vahvaa naisehdokasta, ekoteologi Pauliina Kainulainen ja lääninrovasti Jaana Marjanen.
Helsingin hiippakunta saa Askolasta piispan, jonka rooli on edeltäjänsä Eero Huovisen tapaan näkyvä myös hiippakunnan ulkopuolella. Hallinto on Askolan akilleen kantapää, mutta sitä varten hänellä on tuomiokapitulin henkilökunta ja vaalissa toiseksi jääneen tuomiorovasti Matti Poutiaisen tuki. Askolan erityinen ansio on kyky puhua vaikeista asioista ymmärrettävästi, rohkeasti ja avoimesti. Hän on empaattinen ja pystyvä nainen, joka kykenee yhteistyöhön myös niiden kanssa, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Askola tuo kirkolle lisää ihmisläheisyyttä.
Askolaa ja sunnuntaina arkkipiispan virkaan vihittyä Kari Mäkistä yhdistää ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Mäkisen ensimmäinen saarna arkkipiispana käsitteli Jeesuksen kertomusta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Saarnassaan Mäkinen totesi kirkon tehtävänä olevan puolustaa ja lohduttaa ihmistä niin, että ihminen kokee olevansa arvokas ja hyväksytty. Ihmisarvo syntyy siitä, että ihminen kokee tulevansa kohdelluksi vertaisena ja arvokkaana. "Että juuri minussa Jumalan antama elämä toteutuu ainutlaatuisella tavalla", Mäkinen kiteytti.
Arkkipiispa vertasi rikkaan miehen taloa hyvinvoivaan maailmaan ja muistutti, että niin Suomessa kuin vauraan maailman porteilla on paljon niitä, jotka saavat Lasaruksen tapaan tyytyä vain muruihin. Mitähän Mäkinen olisi sanonut, jos olisi ennen saarnaansa lukenut Björn Wahlroosin kannanoton Financial Timesista. Wahlroosin mielestä "köyhyyttä ja rikkinäisiä perheitä" ei ole varaa tukea. Talo ei ole tarpeeksi rikas.
Jaa tämä artikkeli: