Ihmisen nimi
Kävin katsomassa Berliinin Brandenburgin portin lähellä olevaa holokaustin muistomerkkiä, jossa on satoja vähitellen suurenevia kivipaasia koko torin täydeltä. Kellaritason näyttelyssä on nimiä, kuvia ja kertomuksia vainoissa tuhoutuneista.
Yhdessä pimeässä salissa joka seinälle ilmestyi vuorollaan valopalkki, jossa luki yhden ihmisen nimi ja hänen elämänsä vuosiluvut — syntymä ja kuolema. Kertoja kertoi kaikuvassa tilassa hänen lyhyen tarinansa.
Koruton idea, mutta se synnytti katsojassa läpitunkevan oivalluksen: nimi on tärkeä. "Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun", sanoo Herra.
Vihan ja sodan keinona käytetään mitätöimistä. Kun ihmiseltä riistetään nimi ja hänet muutetaan numeroksi, hänen persoonansa häviää. Hänestä tulee koneen osa, riistaa, orja tai säilöttävä jäte. Jokaisella ihmisellä on oikeus nimeen ja identiteettiin, tarinaan, historiaan, olemassaolon tunnuksiin.
Kaikilla maailmassa ei tänäänkään ole nimeä. Nimettömän ihmisen voi myydä, tappaa, orjuuttaa tai muuttaa toiseksi. Sodan "tappiot" eivät ole ihmisiä vaan numeroita. Vangit ovat numeroita. Pakolaiset ja maahanmuuttajat muuttuvat numeroiksi, joiden takaa ei näy ihmistä.
Siksi ihmisen nimen lausuminen ja hänen tarinansa kertominen ovat yksi osa kamppailuamme ihmisyyden puolesta. Jumala on jokaisen ihmisen luonut, nähnyt, tunnistanut ja nimennyt. Hänelle me emme ole numeroita.
Jaa tämä artikkeli: