Ihmisestä ja Jumalasta
Yksi pettää, toiset haluavat valtaa ja kunniaa, kolmas pelkää henkensä puolesta ja kieltää opettajansa. Tällaisia ovat tiukan paikan tullen Jeesuksen opetuslapset.
Kun Jeesus on suosionsa huipulla, hänet otetaan vastaan hurraten kuin kuninkaalle. Ihmemies ja parantaja on saapunut kaupunkiin. Monet toivovat hänestä vallankumousjohtajaa, joka näyttää vihatuille miehittäjille taivaan merkit. Nopeasti kansanjoukkojen mieli kuitenkin vaihtuu. Jeesus onkin jumalanpilkkaaja ja huijari, joka ei kykene puolustamaan edes itseään. Hän näyttää surkealta piikkikruunussaan ja purppuraviitassaan. Parempi on vapauttaa Barabbas, mellakoitsija ja murhamies.
Vallasta on kysymys, uskonnollisesta ja maallisesta. Luuleeko galilealainen saarnamies muka tietävänsä paremmin Jumalan tahdon kuin oppineet ja hurskaat? Hän on kansanvillitsijä, joka uhkaa paitsi oman kansan eliittiä, kenties koko sen olemassaoloa, sillä roomalaisilla on tapana kukistaa mellakat verisesti. Maaherra Pilatukselle tapaus on hiukan kiusallinen. Mies vaikuttaa harmittomalta, mutta joskus on hyvä olla kansalle mieliksi, teloittaa vaikka syytön, kunhan rauha säilyy provinssissa.
Pääsiäisen tapahtumat kertovat paljon ihmisestä. Osaamme olla ahneita, kunnianhimoisia ja takinkääntäjiä. Hurraamme niille, joille muutkin hurraavat ja kun virta kääntyy, on helpointa kulkea mukana. Kansanjoukkojen paine, oman aseman säilyttäminen ja yleinen etu painavat päättäjien vaakakupissa usein enemmän kuin korkea etiikka. Toisaalta evankeliumitekstit kertovat myös toisenlaisista ratkaisuista: naisista, jotka uskollisesti seuraavat Jeesusta ristin juurelle, ryöväristä, joka tekee kääntymyksen, toisinajattelijasta, joka antaa hautapaikkansa Jeesuksen haudaksi. On ihmisiä, jotka uskaltavat kulkea vastavirtaan, valita toisin ja tehdä oikein.
Pitkäperjantain ja pääsiäisen tapahtumissa Jumala näyttää kasvonsa. Jeesus, Jumalan poika, kulkee ristin tien, sitoutuu ihmisen kärsimykseen ja ottaa vastaan vihan ja pilkan. Pahuuden voittaa rakkaus. Tyhjä hauta näyttää, ettei kuolemalla ole lopullista sanaa. Siksi risti, roomalaisten kidutusväline, on kristitylle toivon merkki.
Jaa tämä artikkeli: