Ihmiskauppa virtaa Aasian rajoilla
Ihmiskauppa aisoihin. Bonkam Verporkam tahtoo kehittää maaseutua, jotta ihmiset voivat pysyä kotiseudullaan.

Ihmiskauppa aisoihin. Bonkam Verporkam tahtoo kehittää maaseutua, jotta ihmiset voivat pysyä kotiseudullaan.

Ihmiskauppa virtaa Aasian rajoilla

Ihmiskaupan uhriksi joutuu vuosittain jopa neljä miljoonaa ihmistä.

Thaimaan ja Laosin rajoja ylitetään usein työn perässä. Lupaukset hohdokkaista työpaikoista vaihtuvat hyvin usein karuun todellisuuteen. Osa rajanylittäjistä joutuu ihmiskauppiaiden kynsiin. Thaimaassa työskentelee arviolta vähintään 180 000 paperitonta laosilaista – suurin osa seksiteollisuudessa ja loput orjina kotiapulaisina, tehtaissa, maatöissä ja kalastusteollisuudessa.

Ihmiskaupan uhriksi joutuu vuosittain jopa neljä miljoonaa ihmistä. Kolmasosa ihmiskaupasta tapahtuu Kaakkois-Aasiassa. Alueen kaikki maat ovat joko ihmiskaupan lähtö- tai kohdemaita, osa kauttakulkumaita. Alueella on sekä maiden sisäistä että rajat ylittävää ihmiskauppaa, suuria rikollisverkostoja ja yksittäisiä toimijoita.

Rajavilinää seuratessa ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi Laosista lähdetään. Laosilaisen elinajanodote on 67 vuotta, rajan toisella puolella 74 vuotta.

Lapsikuolleisuus on Laosissa Thaimaahan verrattuna lähes kolminkertainen. Lukutaito on Laosissa lähes viidenneksen harvinaisempaa kuin Thaimaassa. Valtaosa laosilaisista asuu köyhillä syrjäseuduilla. Raja edustaa mahdollisuutta parempaan elämään, mutta näköalattomuus ja kuulopuheet naapurimaan vaurauksista voivat olla hengenvaarallinen yhdistelmä.

Vaikka ilmiöön liitetään usein mielikuvia sieppauksista, todellisuudessa ihmiskaupan uhri on usein aluksi suostuvainen lähtemään.

Värvärit näet etsivät maaseudulta työmahdollisuuksista innostuvia nuoria. Värvärit ovat ensimmäinen askel ihmiskaupan pitkässä ketjussa: he myyvät ihmisen rajan toisella puolen odottavalle välittäjälle, joka myy uhrin eteenpäin. Kukin saa uhrista siivunsa. Ensimmäinen myyjä voi olla myös lähiomainen. Perheet saattavat myydä tyttärensä 50 eurosta.

”Ihmisen arvo on kärsinyt inflaation. 1500- ja 1600-lukujen orjakaupassa ihmisen arvo oli nykyrahassa laskettuna kymmeniä tuhansia euroja – nykyajan ihmiskaupassa käypä hinta on alle sata euroa”, Alliance Anti Trafic (AAT) -järjestön toiminnanjohtaja Jürgen Thomas kertoo.

Suomen Lähetysseuran tukeman AAT:n tavoitteena on ihmiskaupan ehkäiseminen ja laosilaisten ihmiskaupan uhrien auttaminen jaloilleen.

Laosin Naisunionin aluepäällikkö Bonkam Verporkamin mukaan maaseudun kyläyhteisöjä tulee kehittää, jotta ihmiset haluavat ja voivat pysyä kotiseudullaan.

Kaakkois-Aasian valtiot suunnittelevat rajojensa avaamista vuonna 2015, jolloin yhtenäisen markkina-alueen on määrä astua voimaan. Tavoitteena on helpottaa tuotteiden, pääoman ja työvoiman liikkuvuutta. Ihmiskaupan vastaista työtä tekevät tahot pelkäävät rajojen aukeamisen höllentävän jo nyt vuotavaa rajavalvontaa ja helpottavan ihmiskauppiaiden työtä.

AAT:n pitää yllä rajakeskusta, jonka kautta kulkee lähes 11 000 ihmistä vuodessa. Osa saapuu rajalle Thaimaasta karkotettuina laittomina siirtolaisina, osa on ihmiskaupan uhreja. Nuorimmat asiakkaat ovat 11-vuotiaita. Osa haluaa palata Thaimaahan. Suurin osa ei.

Sosiaalityöntekijän, psykologin, poliisin ja järjestötyöntekijän yhteishaastattelussa selvitetään, onko kyseessä laiton maahanmuuttaja vai ihmiskaupan uhri.

Rajakeskuksessa eri toimijoiden yhteistyö on elintärkeää, sillä järjestelmässä on pahoja valuvikoja: seksiorjana kituneen tytön ensimmäinen viranomaiskontakti on usein poliisi, joka ei tunnista tätä rikoksen uhriksi ja suhtautuu tähän laittomana siirtolaisena. Tämä tekee avun saamisesta vaikeaa.

Vaikka tytön ymmärrettäisiinkin olevan rikoksen uhri, hänet saatetaan lähettää odottamaan tupaten täynnä oleviin pidätyskeskuksiin, joissa ei ole tarjolla oikeanlaista apua.

Laosin puolella rajan jälkeen alkaa tori. Siellä kaupustellaan kaikkea hedelmistä vaatteisiin. Siellä täällä on pysäköitynä pakettiautoja – ihmiskauppiaat odottelevat uhrejaan. Kotiin luvattu kyyti vaihtuu nopeasti kyydiksi vastakkaiseen suuntaan, takaisin Thaimaahan.

 

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Suomen Lähetysseurassa, jonka Tasaus-kampanjalla tuetaan ihmiskaupan uhreja uuteen alkuun.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi