null Iranin kristityt elävät hiljaisuudessa

Lempikohta. Behzad kirjoitti farsin kielellä hänelle tärkeimmän kohdan Raamatusta: ”Kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa”.

Lempikohta. Behzad kirjoitti farsin kielellä hänelle tärkeimmän kohdan Raamatusta: ”Kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa”.

Iranin kristityt elävät hiljaisuudessa

Kristittyjä vangitaan toisinaan tekaistuin perustein.

Jos Sharif, 23, olisi halunnut kääntyä kristityksi Iranissa, hänen olisi pitänyt tehdä se salaa. Muuten hänet olisi hirtetty. Nuori mies tuli Suomeen poliittisena pakolaisena vuosi sitten. Hänet kastettiin huhtikuussa.
– Jos palaisin Iraniin, minun pitäisi vaieta kääntymyksestäni.

Iranissa islamin hylkääminen on kuolemalla rangaistava rikos. Kristinusko ei ole kielletty, mutta hallitus on sulkenut kristityt tiukasti omiin piireihinsä. Kristityksi synnytään, ja heistä suurin osa on armenialaisia tai assyrialaisia. Uskonnon hiljainen harjoittaminen suvaitaan, mutta julistaminen on kielletty.

– Kristityt ystäväni eivät uskaltaneet puhua uskostaan, vaikka kysyin, Sharif kertoo.
Useimmille iranilaisille kristinusko ei ole ongelma. Sharif arvioi, että kymmenesosa muslimiväestöstä on aggressiivisen fanaattisia.
– Opettajani koulussa sanoi, että kristityt ovat likaisia, koska he juovat alkoholia, syövät porsasta ja väittävät Jeesusta Jumalan pojaksi.

Nykyisin Suomessa asuva viisikymppinen Behzad kääntyi kristityksi 1990-luvun alussa ulkomailla opiskellessaan. Myös hän toteaa, että suurin osa iranilaisista on suvaitsevaisia.
– Ongelma on hallituksen kanssa, ei ihmisten. Hallitus sortaa kaikkia vähemmistöjä.
Behzad on käynyt Iranissa kolme kertaa kääntymyksensä jälkeen. Hän on pitänyt matalaa profiilia.

– Uskon, että viranomaiset tietävät kääntymyksestäni. He tarkkailevat minua, ja jos toimin varomattomasti, olen vaarassa.

Behzadin mukaan myös kristittyjä vangitaan toisinaan erilaisin tekosyin. Se on pelottelua, jonka tarkoitus on pitää vähemmistöt ruodussa.
– Hallitus antaa kristittyjen harjoittaa uskoaan, kunhan kirkot pysyvät sen kontrollissa.

Suurissa kaupungeissa on kirkkoja näkyvillä paikoilla. Monet kristityt kokoontuvat myös kodeissa, mutta kotikirkkoja ei katsota hyvällä.
– Viranomaiset pelkäävät, että kotikirkoissa käy islamista kääntyneitä kristittyjä, Behzad kertoo.


Kristittyjen asema Iranissa ei aina ole ollut yhtä tukala. Tilanne huononi ajatollah Ruhollah Khomeinin johtaman islamilaisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1979.

– Khomeinilla oli myös hyviä, demokraattisia ajatuksia, Sharif huomauttaa.
Hän uskoo, että tilanne tulee taas muuttumaan.
– Monet muslimitkin alkavat ymmärtää, etteivät politiikka ja uskonto kuulu yhteen.
Iranin johto ei allekirjoita väitettä. Ylintä valtaa Iranissa pitää uskonnollinen johtaja, islamilainen oppinut, jonka alla ovat myös presidentti ja parlamentti. Vuonna 2005 valtaan astunutta presidenttiä Mahmud Ahmadinejadia pidetään konservatiivina.
Ahmadinejadin uudelleenvalinta kesällä 2009 synnytti mellakoita. Sharifin isä joutui poliittisten näkemystensä takia vankilaan, ja Sharif pakeni maasta. Iranissa hän oli lukenut Raamattua ja katsonut Mel Gibsonin elokuvan Passion of the Christ. Suomeen päästyään hän hakeutui kirkkoon.

Maasta muuttaminen ei ole tavatonta. Monet kristityt ovat lähteneet Iranista. Samaan aikaan monissa iranilaisissa kodeissa katsotaan ulkomaisia kristillisiä satelliittikanavia.

 

Teksti ja kuvat: Topias Haikala

Iranin kristityt ovat pieni vähemmistö

* Iranin 75 miljoonasta asukkaasta suurin osa on shiiamuslimeja. Kristittyjä on noin 300 000 ja juutalaisia 25 000. Zarathustralaisia on joitain kymmeniä tuhansia.

* Iranissa vallitsee perustuslain mukaan uskonnonvapaus. Kristityillä, juutalaisilla ja zarathustralaisilla on edustajat parlamentissa. Vaikeimmassa asemassa Iranin vähemmistöuskonnoista on lailla kielletty bahailaisuus.

* Islamista luopuminen on Iranissa rikos. Valtion ja armeijan korkeisiin virkoihin eivät pääse kuin muslimit.

* Naapurukset Iran ja Irak sotketaan usein nimien samankaltaisuuden vuoksi. Iran on yksi Lähi-idän kolmesta ei-arabimaasta. Kaksi muuta ovat Israel ja Turkki. Iranin pääkieli on farsi, joka on sukua monille Euroopan kielille.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Mielenosoittajat Helsingissä osoittivat tukensa iranilaisille: ”Mullahit ovat terroristeja”

Ajankohtaista

”Tässä mielenosoituksessa myös kristityt ja muut vähemmistöt kuulevat oman äänensä”, sanoo iranilaissyntyinen kurdiaktivisti.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.