Mielenosoittajat Vanhan ylioppilastalon edessä osoittivat tukensa iranilaisille pitämällä esillä vuoden 1979 vallankumousta edeltänyttä Iranin lippua.
Mielenosoittajat Helsingissä osoittivat tukensa iranilaisille: ”Mullahit ovat terroristeja”
”Tässä mielenosoituksessa myös kristityt ja muut vähemmistöt kuulevat oman äänensä”, sanoo iranilaissyntyinen kurdiaktivisti.
Vanhan ylioppilasteatterin kohdalla kolmisenkymmentä aktivistia kantoi torstaina shaahin ajan Iranin lippua, jonka keskellä on ikivanha auringon ja leijonan tunnus. Lippu jäi pois käytöstä vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen myötä.
– Mullahit ovat terroristeja! mielenosoittajat huusivat.
– Vapaus poliittisille vangeille! Ei islamistille järjestelmälle! Kuolema islamilaiselle tasavallalle! Tämä on viimeinen viestimme, emme halua tätä järjestelmää! he toistivat.
Mielenosoitus oli spontaanisti järjestetty, eikä sana siitä ehtinyt levitä. Osallistujat ovat tosissaan.
– Moni tähän osallistuva on itse nähnyt Iranissa kidutusta. Moni on menettänyt perheenjäseniään. Jotkut ovat ihan viime hetkellä itse pelastuneet teloituskomppanian edestä, sanoo iranilaissyntyinen, nykyisin Helsingissä asuva kurdiaktivisti Majid Hakki.
Mielenosoittajat vastustavat terrorismia
Maailmanlaajaa huomiota saaneet mielenosoitukset Iranissa käynnistyivät 28. joulukuuta 2017. Ne levisivät nopeasti useisiin kaupunkeihin eri puolille maata, ja niihin on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä.
– On silti hieman varhaista puhua kansannoususta, sanoo Majid Hakki.
– Kansannousu edellyttäisi poliittista ohjelmaa ja tavoitteita. Ihmiset ovat hyvin tyytymättömiä hallintoon, mutta toistaiseksi mielenosoittajilta puuttuu heitä kaikkia yhdistävä poliittinen ohjelma, Hakki arvioi.
Iran sekaantuu Libanonin, Syyrian, Jemenin, Palestiinan ja Irakin sisäisiin asioihin unohtaen samalla omat kansalaisensa.
– Majid Hakki
Yksi asia ihmisiä kuitenkin yhdistää: syvä tyytymättömyys Iranin teokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään. Iranin perustuslain mukaan maan ylin uskonnollinen johtaja – nykyään 79-vuotias Ali Khamenei – on Jumalan sijainen maan päällä.
– Ihmiset ovat äärimmäisen kyllästyneitä siihen, että rikas Iran käyttää varallisuutensa ulkomaille terrorismin rahoittamiseen. Iran sekaantuu Libanonin, Syyrian, Jemenin, Palestiinan ja Irakin sisäisiin asioihin unohtaen samalla omat kansalaisensa, Hakki sanoo.
Iranin mielenosoituksissa on kuultu iskulauseita, joissa vaaditaan kuolemaa muun muassa Libanonissa toimivalle islamistijärjestö Hizbollahille, jota Iran rahoittaa.
– Terrorismin rahoittamisesta on seurannut Iranin sisällä syvä taloudellinen ahdinko. Kaikki kulutustarvikkeet ovat kallistuneet, jopa polttoöljy, vaikka Iran on öljyn ja kaasun tuottaja. Tästä nousee poliittisia kysymyksiä, koska ihmisillä ei ole vapautta, joten he haluavat eroon nykyisestä järjestelmästä, Hakki sanoo.
Iran on hajottanut opposition
Majid Hakin mukaan kansannousun ongelmana on se, että Iranin hallinto on onnistunut hajottamaan oppositioryhmät hyvin pirstaleiseksi.
– Epäluottamus ihmisten kesken on kokonaisuudessaan epidemia Lähi-idässä. Lisäksi Iran on onnistunut salamurhaamaan merkittäviä oppositiojohtajia. Se on salamurhannut jopa Euroopan mantereella useita kymmeniä oppositiojohtajia, joilla olisi nyt voinut olla kykyjä yhdistää kansaa. Iranissa on teloitettu viimeisen 40 vuoden aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä, Hakki sanoo.
Hintojen nousun kritisoiminen on ikään kuin hyväksyttävä selitys, mutta se on vain osa sitä todellista syytä, miksi mielenosoitukset alkoivat.
– Shahraz Saeidi
Hänen mukaansa hallinto tekee toisinajattelijoiden elämästä pidätysten ja vankilatuomioiden avulla niin vaikeaa, ettei heillä ole toimintamahdollisuuksia.
– Monet joutuvat maanpakoon, mistä käsin taas opposition toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.
Vuoden 2009 mielenosoituksissa Iran onnistui pidättämään kaikki oppositiojohtajat.
– Tällä hetkellä mielenosoittajilla ei ole johtajaa.
Kampanja pukeutumissääntöjä vastaan
Iranin levottomuudet ovat tähän mennessä vaatineet ainakin yli 20 ihmisen hengen. Yli 500 mielenosoittajaa on pidätetty.
Kansa ei kuitenkaan lähtenyt kadulle aivan yhtäkkisesti, sillä Iranissa on pidemmän aikaa ollut hiljaista, passiivista vastarintaa.
Vuonna 2016 monet naiset leikkasivat hiuksensa lyhyeksi. Sitten miehet poseerasivat Instagramissa hijab päässä. Näiden kampanjoiden takana oli New Yorkissa maanpaossa elävä iranilainen toimittaja ja aktivisti Masih Alinejad, jonka perustamalla Facebook-sivulla My Stealthy Freedom on miljoona seuraajaa.
Kaksi päivää ennen mielenosoituksia Teheranissa eräs nainen toi somekampanjan kadulle. Hän riisui huivin, solmi sen keppiin, jota hän heilutti hiljaa seisten betonisella korokkeella. Kuva naisesta levisi nopeasti ympäri maailman, ja hänestä tuli mielenosoitusten symboli.
Mielenosoitusten symboliksi nousi nainen, joka protestiksi riisui hijabinsa. Kuvakaappaus Christians in Iraq -Twitter-tililtä (https://twitter.com/iraqichristian/status/947605094740168705).
Helsingissä asuva iranilaistaustainen kurdifeministi Gelawej Viyan puolustaa iranilaisnaisten kampanjointia hijabia vastaan.
– Iranissa naisten on noudatettava tiukkoja pukeutumissääntöjä. Monesti sääntöjen rikkominen johtaa rangaistuksiin. Feministinä näkemykseni on, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus ja valta itse päättää miten pukeutua, Viyan kirjoittaa Kirkko ja kaupungille.
– Minkään lain ei tulisi pakottaa ihmisiä tämänkaltaisten mielivaltaisten sääntöjen noudattamiseen. Kyse ei ole vain huivista. Huivi on vain yksi esimerkki ihmisoikeuksien polkemisesta ja vapauden estämisestä Iranissa, hän sanoo.
Hiljainen protesti huivipakkoa vastaan yhdistyi talouspolitiikan kritiikkiin, sillä kritiikin osoitteena on sama teokraattinen hallinto.
– Työttömyysprosentti on korkea, lähes 30 prosenttia, ja maa on taloudellisessa ahdingossa. Presidentti Rouhanin lupaukset eivät toteudu. Samanaikaisesti budjetissa jaetaan miljardeja euroja uskonnollisille yliopistoille ja instituutioille, Viyan kritisoi.
Kutsu feministeille puolustamaan Iranin naisia
Helsingissä mielenosoitukseen osallistuneella Shahroz Saeidilla on näkemys, millaiseksi Iran pitäisi rakentaa.
– Iranissa tavalliset ihmiset miettivät, uskaltavatko lähteä kadulle. Hintojen nousun kritisoiminen on ikään kuin hyväksyttävä selitys, mutta se on vain osa sitä todellista syytä, miksi mielenosoitukset alkoivat, Saeidi sanoo.
– Viime kädessä mielenosoittajat haluavat kaataa islamistisen hallinnon. Sen tilalle halutaan vapaa yhteiskunta, jossa uskonto on ihmisten yksityisasia, eikä millekään uskonnolle anneta poliittista valtaa, hän sanoo.
Majid Hakki uskoo, että Iranissa mielenosoittajien joukossa on myös vähemmistöuskontoja tunnustavia, kuten kristittyjä. Open Doors -järjestön vuoden 2016 raportin mukaan Iran on maailman kahdeksanneksi eniten kristittyjä vainoava maa.
– Näissä mielenosoituksissa kristityt ja muut vähemmistöt kuulevat oman äänensä, Hakki sanoo.
Myös Gelawej Viyanilla on haave siitä, millaiseksi Iran pitäisi kehittää. Iran on monikielinen ja -etninen maa, ja Vinyanin mielestä olisi tärkeä luoda nykyhallinnon korvaava demokraattinen, mahdollisesti federalistinen järjestelmä. Hänen pelkonsa on, että ilman selkeitä yhteisiä päämääriä Iran syöksyy samaan katastrofiin kuin seitsemättä vuotta sisällissodan kourissa kärsivä Syyria.
– Tärkeää olisi, että Iranissa pystyttäisiin myös lainsäädännöllä taistelemaan äärinationalismia, uskonnollista fundamentalismia ja radikalisoitumista sekä seksismiä vastaan. Perustuslain tulisi mahdollistaa erilaiset näkemykset, etnisten ryhmien rinnakkaiselo, puolueiden vapaa toiminta ja uskonnonvapaus, Viyan sanoo.
– Toivoisin, että feministit pystyisivät tekemään yhteistyötä demokraattisen Iranin puolesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lähivuodet näyttävät, nouseeko Iranin seuraavaksi todelliseksi johtajaksi nykyisen ajatollahin poika – vallan kriitikoilla ei ole ehdokkaita tulevissa vaaleissa
AjankohtaistaNykyjärjestelmän puolustajat pyrkivät kaikin keinoin vakiinnuttamaan valtansa.
