Irvokasta, ei arvokasta
Johanna Korhonen ja Sari Roman-Lagerspetz eivät suvaitse enemmistön kantaa miehen ja naisen avioliitosta: suvaitsevaisuutta hehkuttavilta ihmisiltä sangen kummallista käytöstä.
Me, enemmistö, olemme hukkuneet tämän jankkaavan keskustelun syövereihin. Enemmistö meistä hakeutuu toista sukupuolta olevan kanssa liittoon. Olemmeko me nyt huonompia, joita tulee alati herätellä ja kyseenalaistaa normaalin merkitys? Sehän on kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan.
Hyväksyn homojen seksuaalisen erilaisuuden ja ymmärrän, että jokainen ihminen on ainutkertainen Jumalan kuva. En hyväksy, että homot vaativat aktiivikristittyjä vaihtamaan käsitystään Raamatun suvereniteetista syntikysymyksissä.
Vantaalla keskustelu suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta on mennyt täysin yli äyräiden. Miten suvaitsemattomia ovatkaan nämä suvaitsevaisuutta itselleen vaativat! Moni tuttavani on eronnut kirkosta tämän takia. Onko tämä Tulkaa kaikki -liikkeen tarkoitus?
Minulla on koditon olo, seurakuntalaisena minua vaaditaan hyväksymään selkeä synti. Niinpä etsin aktiivisesti itselleni toista hengellistä kotia. Kirkko ei ole onnistunut vakuuttamaan, että me tavalliset, Raamattuun uskovat ihmiset olisimme tervetulleita, saati että kantaamme kuunneltaisiin.
Ihmettelen myös, onko Roman-Lagerspez henkilökohtaisesti tutustunut työhön niissä järjestöissä, joilta tuki nyt kiellettiin. Suvaitsevaisena ihmisenä ja sananmiekkaa halukkaasti käyttävänä hänen tulisi uskaltaa tutustua käytännön työhön ennen kuin muodostaa kantansa.
Kirkko, johon kuuluu uskovien yhteys, on nykyisin vain kaukainen haave. Mitä Tulkaa kaikki tarkoittaa sanomalla ”kaikki”? Keitä ovat nuo ” kaikki ”, kun fundamentalistit eli Raamattua Jumalan sanana pitävät ihmiset, jotka ovat elävän kirkon kivijalka, eivät enää ole tervetulleita kirkkoon?
Soisin kyseisen liikkeen pitävän matalampaa profiilia ja pienempää suuta, miettivän omaa ehdottomuuttaan ja kuuntelevan niitä, jotka teidät ovat valtuuttaneet virkaanne — seurakuntalaisia. Käytöksenne tulisi olla arvokasta, ei irvokasta.
Hilkka Vasenius
seurakuntalainen
Jaa tämä artikkeli: