Vantaan seurakuntien kansainvälisen vastuun avustukset 2012, yhteensä 706 820 euroa
Iso jako
Kun kirkolta puuttuu selkeä linja lähetystyöstä, seurakunnissa kiistellään.
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti viime keskiviikkona jatkaa tukien leikkaamista niiltä lähetysjärjestöiltä, joiden se katsoo toimivan kirkon linjauksia vastaan suhtautumisessa naispappeuteen tai seksuaalivähemmistöihin.
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY), Svenska Lutherska Evangeliföreningenin (SLEF), Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Evankelisluterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän ja Medialähetys Sanansaattajien tukea vähennetään puoleen siitä, mitä se muuten olisi ollut. Mikäli järjestöt eivät selkeästi sitoudu kirkon kantaan, niiden tuki loppuu ensi vuonna kokonaan.
Leikkaukset ovat yhteensä lähes 100 000 euroa. Summa ohjataan Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle.
Nyt tehty päätös oli jatkoa viimevuotiselle, jolloin päätettiin tukien asteittaisesta leikkaamisesta kolmen vuoden aikana. Tuolloin samojen järjestöjen tukia leikattiin neljänneksellä. Päätöksen pohjaksi oli pyydetty järjestöiltä selvitykset niiden toiminnasta ja linjauksista.
SLEY:n ja SLEF:n avustuksia leikattiin yhteisessä kirkkoneuvostossa jo vuonna 2009 naispappeuskannan vuoksi. Seuraavana vuonna yhteinen kirkkoneuvosto jätti ne ilman avustusta ja jakoi esitetyn summan katastrofiavustuksina Kirkon Ulkomaanavulle ja Suomen Lähetysseuralle. Viime vuonna SLEY ja SLEF olivat taas tukea saaneiden joukossa.
Kahta mieltä Sanansaattajista
Päätösten pohjaksi järjestöiltä kysyttiin, onko niillä periaatteellista lisättävää tai poistettavaa viimevuotisiin selvityksiinsä. Saatujen vastausten perusteella seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki päätyi esittämään, että Sanansaattajat olisi jätetty pois leikkauslistalta.
— Naispappeusasiassa Sanansaattajien linja on selvä, he palkkaavat lähetystyöhön myös naispappeja. Toiseen kysymykseen, joka koski homoseksuaalisia parisuhteita, vastaus ei ollut yhtä selkeä. Mutta ei kirkollakaan ole yhtä selvää kantaa. On ympäripyöreä piispainkokouksen Rakkauden lahja -puheenvuoro, on kirkolliskokouksen rukouspäätös, Tuohimäki perustelee.
Tuohimäen esitys kuitenkin hävisi kokouksessa äänin 8–4 Sari Roman-Lagerspetzin tekemälle esitykselle, jonka mukaan myös Sanansaattajien tukea leikataan.
— Järjestö suhtautuu syrjivästi homoseksuaalisissa parisuhteissa eläviä ihmisiä kohtaan. Mielestäni kirkon ei tule levittää tai vahvistaa mitään syrjiviä asenteita, jos se haluaa viedä evankeliumia eettisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Seurakuntien tulee kutsua kaikkia ihmisiä, ei karkottaa, Roman-Lagerspetz sanoo.
Hän pitää tehtyä päätöstä hyvänä ja muistuttaa, että lähetystyöltä ei leikata tukea, vaan se ainoastaan kohdennetaan sellaisille järjestöille, jotka hyväksyvät naispappeuden eivätkä syrji seksuaalivähemmistöjä.
— Uskon vahvasti, että Vantaan seurakunnat edistää tasa-arvoa kohdentamalla lähetystuen tällaisille järjestöille.
Huoli apua tarvitsevista
Markku Weckman esitti, että päätös siirrettäisiin yhteisen kirkkovaltuuston tehtäväksi. Esitys hävisi äänin 8–4. Weckmanin mukaan kysymys on periaatteellisesti niin tärkeä, että se pitäisi käsitellä seurakuntayhtymän ylimmässä päätöksentekoelimessä. Hän huomauttaa, että Vantaan kirkkoherrat ovat kokouksessaan päätyneet samalle kannalle.
— Kannanottoni ei liity naispappeuteen tai samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Molemmissa kysymyksissä olen kirkon virallisen näkemyksen kannalla, Weckman huomauttaa.
Matti Sollamo puolestaan esitti, että tukia ei leikattaisi, vaan ne ohjattaisiin korvamerkittyihin projekteihin. Esitys hävisi äänestyksessä 8–4.
— Tein esityksen siksi, että rahalla kiristäminen ei minusta ole hyvä asia. Leikkauksista ei kärsi järjestöjen johto, johon pyritään vaikuttamaan, vaan apua tarvitsevat ihmiset lähetyskentillä, Sollamo perustelee.
— Olen tyytyväinen nyt tehtyyn päätökseen. Minähän kannatan naispappeutta ja homoliittoja.
Sen sijaan Sollamo ei ole tyytyväinen siihen, että riidat lähetystuista käydään paikallisella tasolla.
— Kirkon johdon, piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen, pitäisi ottaa selvä kanta siihen, ovatko nämä järjestöt enää kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Järjestöt, jotka eivät noudata tehtyjä päätöksiä, pitäisi pystyä erottamaan kirkosta.
Kirkko tarvitsee yhteisen linjan
Myös yhtymän johtaja Juha Tuohimäki kyselee yhteisten linjausten perään.
— Kun kirkon ylätasolla ei haluta ottaa selvää kantaa, vaan yritetään olla kaikille mieliksi, ratkaisujen tekeminen jää paikallistasolle. Mutta ei se täälläkään säröittä mene. Tämäntyyppiset päätökset repivät seurakuntia.
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast haluaisi Kirkon lähetystyön keskuksen ottavan aktiivisemman roolin. Hänen mielestään on kohtuutonta vaatia yksittäisten seurakuntien tai seurakuntayhtymien kantavan vastuun lähetystukipäätösten valmisteluissa ja perusteluissa.
— Lähetystyön keskuksen tulisi muodostaa kokonaiskuva siitä, millaisia argumentteja ja huolenaiheita eri osapuolilla on. Heidän tulisi antaa perusteita päätöksille ja tuoda keskusteluun faktaa lähetyskentiltä, Silvast sanoo.
— Nyt reaktiot seurakunnissa eivät enää ole hallittuja. Pitäisi huolehtia siitä, etteivät apua tarvitsevat kärsisi. Myös seurakuntalaisten pitäisi voida luottaa siihen, että systeemi toimii oikeudenmukaisesti, edustivatpa he kumpaa puolta tahansa.
Seurakunnat päättävät itsenäisesti
Yhteinen kirkkoneuvosto jakoi kansainvälisen vastuun avustusmäärärahaa yhteensä 355 007 euroa, josta 67 801 euroa tilitetään Kirkon Ulkomaanavulle ja 16 000 euroa Suomen Merimieskirkolle. Lähetysjärjestöistä suurimman avustuksen, 183 113 euroa, sai Suomen Lähetysseura.
Yhtä suuren määrärahaosuuden jakamisesta ovat jo aiemmin tänä vuonna päättäneet seurakuntaneuvostot itsenäisesti. Niiden myöntämistä lähetysmäärärahoista suurin osa käytetään nimikkolähettien ja yhteistyöhankkeiden tukemiseen. Yli jäävä summa jaetaan tavallisesti vapaaehtoisen lähetyskannatuksen mukaisesti.
Seurakuntaneuvostojen päätökset eivät aina synny yksimielisesti. Tulkaa kaikki -liikkeen edustajat ovat myös seurakunnissa vaatineet jakoperusteiden uudelleenarviointia. Rekolan seurakuntaneuvostossa Eija Harju esitti, että vapaaehtoiseen kannatukseen perustuva osa määrärahasta jätettäisiin pöydälle ja järjestöjä pyydettäisiin selvittämään kantansa naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin. Harjun esitys hylättiin äänestyksessä.
Tikkurilan seurakuntaneuvosto äänesti syyskuussa kumoon Sari Roman-Lagerspetzin esityksen. Hän esitti tuen lopettamista järjestöiltä, jotka eivät sitoudu kirkon yhteisiin linjauksiin virasta ja vähemmistöjen oikeuksista. Näiksi järjestöiksi mainittiin Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat.
SLEY ei saa tukea kaikilta
Korsossa lähetysmäärärahoista ja niiden jakoperusteista keskusteltiin keväällä 2011. Vt. kirkkoherra Kimmo Saareksen mukaan Korson seurakunta tukee vahvasti järjestöjä, joissa sillä on nimikkolähettejä tai yhteistyöhanke.
Saareksen mukaan seurakuntaneuvoston päätöksissä painaa myös se, kuinka järjestöt sitoutuvat kirkon yhteisiin linjauksiin. Sen vuoksi Kansanlähetyksen saama tuki on vähentynyt. SLEY:n tukeminen lopetettiin jo vuonna 2007 naispappeuskannan vuoksi.
Myöskään Tikkurilan seurakunta ei tue SLEY:tä. Muiden seurakuntien tuet SLEY:lle vaihtelevat Rekolan 454 eurosta Hämeenkylän 7978 euroon.
Hakunilan kirkkoherran Hans Tuomisen mukaan SLEY:n lähettien työtä Japanissa on tuettu sillä perusteella, että kyseiset nimikkolähetit ja Japanin kirkkokin hyväksyvät naispappeuden. Ensi vuonna lähetit siirtyvät Suomen Lähetysseuran palvelukseen Israeliin, joten suhde SLEY:een harkitaan uudelleen.
Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala kertoo, että seurakunnan lähetysmäärärahat on vuodesta 1985 alkaen jaettu tasan kaikkien kirkon virallisten suomenkielisten lähetysjärjestöjen kesken. Nevalan mukaan yhteistyö kaikkien järjestöjen kanssa on ollut hyvää.
Hämeenkylän seurakunnasta lähti myös liikkeelle yhteiselle kirkkovaltuustolle osoitettu kannanotto, jossa vastustettiin lähetystukien leikkaamista. Kymmenen Hämeenkylän seurakuntalaista keräsi syyskuussa luovutettuun kannanottoon yli 1600 nimeä.
Jaa tämä artikkeli: