Georgia O’Keeffe: Hevosen kallo sinisellä taustalla, 1931.
Itselleen uskolliset
Tänä kesänä pääsee tutustumaan kahden uranuurtajanaisen taiteeseen.
Helsingissä on tänä kesänä mahdollisuus nähdä kahden merkittävän ja omaperäisen naistaiteilijan teoksia. Helsingin taidemuseo Tennispalatsi esittelee ensimmäistä kertaa Suomessa amerikkalaisen Georgia O’Keeffen (1887–1986) tuotantoa. Ateneumissa puolestaan on suurnäyttely Helene Schjerfbeckin (1862–1946) juhlavuoden kunniaksi. Näyttelyssä on yli 300 teosta ja se on laajin koskaan Schjerfbeckin tuotannosta koottu näyttely.
Tuottelias Schjerfbeck maalasi vielä viimeisinä elinvuosinaankin. 98-vuotiaaksi elänyt O’Keeffe joutui 85-vuotiaana luopumaan maalaamisesta silmänpohjan rappeuman vuoksi, mutta jatkoi piirtämistä. Pitkän uran lisäksi näitä naisia yhdistää myös uskollisuus omalle näylleen ja uskallus sen toteuttamiseen.
Georgia O’Keeffe on yksi amerikkalaisen modernismin kärkinimiä ja ensimmäinen merkittävä nainen Yhdysvaltain taide-elämässä. Hän nousi nopeasti kuuluisuuteen 1920-luvulla, osaksi Alfred Stieglitzin ansiosta. Stieglitz oli kuuluisa valokuvaaja ja vaikutusvaltainen galleristi, joka vuonna 1916 asetti aloittelevan O’Keeffen töitä esille. Pian Stieglitzistä tuli O’Keeffen rakastaja ja myöhemmin aviomies.
O’Keeffe tunnetaan erityisesti kukka-aiheisista maalauksistaan. Aikalaistulkitsijat näkivät hänen kuvaavan niissä naisen seksuaalisuutta, mutta O’Keeffeä tulkinta kiusasi. Itse asiassa kukat olivat vain yksi hänen aihepiireistään: hän maalasi yhtä lailla maisemia, asetelmia, kaupunkinäkymiä, luita ja täysin abstrakteja teoksia.
Orgaaniset, polveilevat ja kerroksittaiset muodot ovat Georgia O’Keeffen maalauksille tyypillisiä, maalasipa hän sitten puita, vuoria, kukkia tai abstrakteja aiheita. Luonto on hänen maalaustensa lähtökohta ja innoittaja, mutta hän käsittelee sitä omalla tyylillään niin, että monet hänen esittävistäkin maalauksistaan lähestyvät abstraktia.
Kiinnostus valokuvaukseen välittyy monista O’Keeffen maalauksista vahvoina sommitelmina ja tiukkoina rajauksina. Hieno esimerkki on näyttelyssä esillä oleva maalaus lantioluusta, jossa olevasta aukosta näkyy sininen taivas ja haalea kuu.
Luut ja poimuiset vuorimaisemat tulivat O’Keeffen maalauksiin New Mexicosta. Hän asui ja työskenteli siellä osa-aikaisesti 1930-luvulta lähtien ja muutti sinne pysyvästi miehensä kuoltua. Hänen talonsa sijaitsi autiomaan reunalla huikaisevissa maisemissa. Kävelyretkillään autiomaassa taiteilija keräsi kiviä sekä eläinten luita ja kalloja maalaustensa malliksi.
Siinä missä O’Keeffen maalausten lähtökohta on luonto, Helene Schjerfbeckin keskeinen aihe on ihminen ja ihmiskasvot. Hän etsi ja pelkisti ilmaisuaan syventymällä malleihinsa tai omiin kasvoihinsa. Usein Schjerfbeckin henkilökuvat ovat herkkiä lapsiaiheita tai sisäiseen maailmaansa uppoutuneita naishahmoja. Ateneumin juhlanäyttelyssä ja sen yhteydessä julkaistussa kirjassa Schjerfbeck esitellään myös verevien, intensiivisten mieskuvien maalarina.
Ateneumin suurnäyttelyssä vierähtää helposti tunteja. Siellä voi kulkea suosikkiteoksiaan bongaillen tai ennennäkemätöntä etsien. O’Keeffen vahvat ja värikylläiset kukat nähtyään voi etsiä vertauskohtaa Schjerfbeckin lähes unenomaisista, eteerisistä suopursuista, hortensioista ja kieloista. Voi myös seurata taiteilijan tyylin kehittymistä nuoruusvuosien realistisista historiallisista maalauksista kohti kypsien vuosien teosten varmuutta ja omintakeisuutta.
Yksi kiinnostava juonne näyttelyssä on Schjerfbeckin vuoropuhelu Espanjan taiteen suuriin nimiin kuuluvan El Grecon (1541–1614) kanssa. Schjerfbeck oli tutustunut El Grecon maalauksiin lähinnä taidekirjoissa ja -lehdissä, ja koki tämän sukulaissielukseen. El Grecon tyyli viehätti häntä niin paljon, että hän teki omia versioitaan tämän teoksista ja niiden henkilöhahmoista. Varsinkin madonna-aiheet kiehtoivat häntä.
Schjerfbeck-näyttelyssä on harvinainen tilaisuus nähdä Suomessa El Grecon töitä, sillä Ateneumiin on saatu lainaksi kaksi hänen maalaustaan, Enkelifragmentti ja Pyhä Luukas. Ne on ripustettu rinnakkain Schjerfbeckin niistä tekemien tulkintojen kanssa. Alkuperäisiä teoksia Schjerfbeck ei koskaan nähnyt, vaan teki maalauksensa mustavalkoisten painokuvien pohjalta. Schjerfbeckin versiot ovat samaan aikaan hämmentävän uskollisia El Grecon teoksille ja silti tunnistettavasti hänen omaa käsialaansa.
- Georgia O’Keeffe 9.9. asti Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa
- Helene Schjerfbeck 14.10. asti Ateneumissa
Jaa tämä artikkeli: