Itseni vuoksi — toista kunnioittaen

Naisten Linja haluaa nostaa nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvan väkivallan yleiseen keskusteluun.

• 06.08.2009 12:32
• Nina Riutta
• Matti Pikkujämsä

Aikuisten parisuhdeväkivallasta on viime vuosina puhuttu paljon, mutta nuorten seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta on jäänyt vähälle huomiolle. Nuorten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuitenkin törmäävät ilmiöön säännöllisesti.

Naisten Linja avasi viime viikolla Omat rajani –nettisivut. Sivujen tarkoitus on auttaa 13–18-vuotiaita tyttöjä tiedostamaan, minkälaisista asioista muodostuu hyvä seurustelusuhde.

— Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Omat rajani -sivujen tarkoitus on auttaa havaitsemaan hyvissä ajoin mahdollinen väkivalta, kertoo Naisten Linjan koordinaattori Heidi Rosbäck-Mikkonen.

Naisten Linja on valtakunnallinen ja maksuton neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen.

Tytöt ja pojat reagoivat väkivaltaan eri tavoin

Nuoret eivät seurusteluun ja seksiin liittyvissä kysymyksissä läheskään aina lähesty vanhempiaan. Nuoret haluavat todistaa itselleen ja vanhemmilleen, että he pärjäävät ja ovat itsenäisiä, sen vuoksi huonoista kokemuksista ei välttämättä kerrota. Nuoret myös pelkäävät, että vanhemmat alkaisivat supistaa heidän elintilaansa esimerkiksi netissä oloaikaa rajoittamalla.

— Suurin osa nuorista voi hyvin eikä kohtaa väkivaltaa seurustelusuhteissa, mutta todellisuudelta ei voi sulkea silmiään. On nuoria, jotka sitä kokevat, ja on tärkeää, että he tietävät, mistä saa apua, Rosbäck-Mikkonen sanoo.

Omat rajani -nettisivut ovat osa EU:n Daphne-hanketta. Suomessa nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvasta väkivallasta ei ole tehty tutkimuksia, mutta Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kerrotaan sekä tyttöjen että poikien kokevan seurustelusuhteissaan väkivaltaa verrattain yleisesti.

— Tytöt ja pojat kokevat väkivaltaa yhtä paljon, mutta sen vaikutus tyttöihin on suurempi kuin poikiin. Nuorisokulttuuri on aika globaalia, joten brittitutkimuksen tuloksista kannattaa ottaa viitteitä myös meille, toteaa Rosbäck-Mikkonen.

Tutkimuksessa kävi muun muassa ilmi, että jos poika koki tyttöystävän kontrolloivan häntä liikaa, poika ärsyyntyi tai nauroi koko asialle, pani kännykkänsä kiinni tai suhteen poikki.

Samassa tilanteessa tytöt puolestaan pelkäsivät mitä tapahtuu, jos he eivät noudata poikaystävänsä käskyjä. Pojat ovat edelleen useimmiten fyysisesti ylivertaisia, ja väkivallan seuraukset kuten pelon ja järkytyksen tunteet ovat tytöille vakavampia kuin pojille.

Välittämistä vai vallankäyttöä?

Väkivalta alkaa harvoin lyömisellä. Ensin kuvioon tulee henkinen väkivalta, jolla halutaan murentaa toisen itsetunto väheksymällä kaikkea, mikä liittyy kumppaniin ja hänen elämäänsä. Nimitellään tyttöä ja haukutaan tytön kavereita, vanhempia ja harrastuksia.

Henkisessä väkivallassa hämärtyy helposti se, mikä on välittämistä, mikä taas ei enää ole. Suhteelle, jossa on henkistä väkivaltaa, on tyypillistä myös se, että rakkauden ja kontrollin vaiheet vaihtelevat, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista.

— Uusi teknologia on hyvä asia, mutta se mahdollistaa myös toisen kontrolloimisen. Tyttö haluaisi olla omien kavereidensa kanssa, mutta kokee huonoa omaatuntoa siitä, kun poikaystävä on sanonut, ettei hän saisi mennä. Tyttö pelkää, että poikaystävä suuttuu, jos hän ei ole koko ajan tavoitettavissa kännykällä tai sosiaalisessa mediassa, kuvailee tilannetta Rosbäck-Mikkonen.

Väkivaltaisen ja kontrolloivan käyttäytymisen tunnistaminen on vaikeaa varsinkin tytölle, joka seurustelee ensimmäistä kertaa: onko normaalia esimerkiksi se, että poikaystävä soittaa kolmekymmentä kertaa, kun tyttö on kavereidensa kanssa?

— Kun mustasukkaisuus ja kontrolli menevät liian pitkälle, on kyse vallankäytöstä, ei välittämisestä. Hyvä kumppani ei kavenna toisen elinpiiriä. Nuorten hyvässä seurustelusuhteessa molemmilla on omat kaverit ja harrastukset ja seurustelukumppanin kanssa yhdessäolo on sen lisäksi tulevaa plussaa.

— Tärkeintä hyvässä seurustelusuhteessa on toisen kunnioittaminen, Rosbäck-Mikkonen sanoo.

Uusi teknologia myös mahdollistaa seksuaalinen häirinnän ja väkivallan eri tavalla kuin aiemmin. Enää ei puhuta niin paljon namusedistä, sillä seksuaalinen häirintä on siirtynyt nettiin.

— Netissä tutustumisessa on helppouden lisäksi valitettavasti myös vaaransa. Grooming tarkoittaa sitä, että aikuinen ihminen tutustuu ja ystävystyy netissä lapsen tai nuoren kanssa tarkoituksenaan myöhemmin saada suhteesta seksuaalista tyydytystä. Kyse on siis seksuaalisen hyväksikäytön valmistelusta.

Omat rajani, oma kehoni

Väkivallasta kertominen luotettavalle aikuiselle on ensimmäinen askel siitä selviytymiseen. Omat rajani -sivuilla on tietoa siitä, mitä tehdä ja mihin ottaa yhteyttä, jos on joutunut väkivallan uhriksi. Sivuilla kerrotaan myös, mitkä ovat väkivallan vaaran merkkejä seurustelusuhteessa, mitä on tasavertainen ja kunnioittava seurustelu ja seksi ja mitä on itsemääräämisoikeus.

— Hyvässä seurustelusuhteessa saa olla oma itsensä — uskaltaa sanoa, mikä ei tunnu hyvältä, eikä suostu kaikkeen vain miellyttääkseen toista.

— Samalla tavalla tytönkin pitää tietysti kunnioittaa poikaa. Itsensä vuoksi, toista kunnioittaen. Hyvältä kumppanilta saa vahvuutta, rohkeutta ja tukea elämään.

Mitkä ovat ”omat rajat”?

— Kysymys on itsekunnioituksesta, siitä että uskaltaa tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta. Kukaan ei saa rikkoa sitä rajaa. Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan, Rosbäck-Mikkonen muistuttaa.

— Suomi on väkivaltainen maa. Väkivaltaa on aina ollut, mutta nykyään siitä puhutaan ääneen. Väkivalta ei ole yksityisasia. On ihmisoikeus elää turvallista ja väkivallatonta elämää.

YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä to 25.11. Valoa, ei väkivaltaa -kynttilätapahtuma klo 16–20 Tikkuraitilla.

Neuvontaa ja tukea