"Jeesus ei pakota tekemään mitään sellaista, mihin en ole vielä valmis", sanoo Kaisa Kariranta. Kuva: Jukka Granström.

Jeesuksen kanssa eron läpi

Apuna lisäaineeton Jeesus. Kaisa Kariranta otti elämäntaidon oppaakseen kaikkein aidoimpina pidetyt Jeesuksen sanat.

• 20.03.2015 16:00
• Taneli Kylätasku

Kun Kaisa Karirannan avioliitto päättyi eroon, hän päätti, ettei lukisi yhtään hyvän eron opaskirjaa.

Kariranta oli lukenut lähikirjaston elämäntaitohyllyn läpi new agesta Tommy Hellsteniin ja zen-oppaista kristillisiin mystikkoihin. Hän joogasi ja kuunteli ajatuksiaan kirjoittamalla aamusivuja. Niitä oli kertynyt kirjahyllyn ylälauteille monta paksua vihkollista.

”Olin yrittänyt selvittää hyvän elämän salaisuuden, mutta koin epäonnistuneeni. Päätin, että vaikka tekisin eroprosessissa kuinka suuria virheitä, tekisin ne itse”, hän sanoo.

Samalla Kariranta tunsi kaipausta siihen, että oma usko Jeesukseen näkyisi koko elämässä. Mitä tapahtuisi, jos hän rupeaisi ottamaan Jeesuksen antamat elämänohjeet ihan tosissaan?

Avioeron myötä mielen pohjalla itäneestä kaipauksesta tuli välttämättömyys: oli pakko etsiä uutta tapaa olla.

Oppaaksi lisäaineeton Jeesus

Tehtävä ei ollut yksinkertainen. Teologin koulutuksensa ansiosta Kariranta tiesi, että suurin osa Raamattuun kirjatuista Jeesuksen sanoista ei ole suoraa lainausta. Evankeliumien kirjoittajat ovat koonneet, muokanneet ja täydentäneet suullista perimätietoa ja sovittaneet mestarinsa opetuksia varhaisen seurakunnan tarpeisiin.

Miten elämäntaito-oppaaksi saisi aidon, ”lisäaineettoman” Jeesuksen? Ratkaisu löytyi netistä.

Vuonna 1985 parisataa Uuden testamentin tutkijaa ryhtyi etsimään yhteistä näkemystä siitä, mitkä Jeesuksen sanat ovat kaikkein todennäköisimmin hänen omiaan. Neljän Raamattuun tallennetun evankeliumin lisäksi tutkijat arvioivat myös Tuomaan evankeliumin tekstejä.

Kariranta valitsi 15 tekstiä, joissa Jeesuksen ääni kuuluu tutkijoiden mielestä mahdollisimman aitona.

Samaan aikaan eroprosessi lähti käyntiin. Kariranta muutti tilapäiseen asuntoon ja omaisuuden jako alkoi. Siitä ei selvitty ilman riitoja.

Älä piiloudu Jeesuksen taakse

Jeesuksen ohjeet eivät tehneet tilannetta helpommaksi. "Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin", Jeesus ehdotti. Eikä siinä kaikki: "Jos joku lyö sinua poskelle, käännä toinenkin poski."

Kieltääkö Jeesus seuraajiaan etsimästä tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta? Kariranta tilitti ongelmaa puhelimessa ystävälleen. Ystävä vastasi kysymyksellä: miksi haluat tietää, mitä Jeesus tekisi?

Silloin asiat loksahtivat kohdalleen. Jeesuksen ohjeet on tarkoitettu noudatettavaksi, mutta kyse on tiestä, ei mekaanisesta mallista. Tarkoitus ei ole, että ihminen piiloutuu Jeesuksen taakse.

"Jeesuksen opetukset eivät ole millään tasolla väkivaltaisia. Hän ei pakota tekemään mitään sellaista, mihin en ole vielä valmis. Jos olisin luovuttanut rahariidan vain siksi, että Jeesus sanoi niin, en olisi ollut pätkän vertaa valinnan takana."

Kariranta päätti pitää puoliaan omaisuuden jaossa. Jeesuksen sanojen pohtiminen johti kuitenkin vapauttavaan oivallukseen: elämä ei kaadu, vaikka nykyisestä elintasosta pitäisi luopua.

Pennuista erotettu emo itkee

Eroprosessin syvin aallonpohja tuli varoittamatta. Kariranta soitti iltapuhelun lapsilleen, jotka olivat juuri tavanneet isänsä uuden puolison.

Puhelun jälkeen Kariranta osallistui iltamessuun Mäntsälän lähellä sijaitsevassa San Damianon osuuskunnassa, jonka toiminta perustuu Franciscus Assisilaisen ajatusmaailmaan. Kariranta lausui muiden mukana Isä meidän -rukouksen, mutta hänen sisällään pienistä pennuistaan erotettu eläinäiti itki.

Kokemus vanhemmuuden särkymisestä vei Karirannan uskon Jumalaan. Luonto, joka oli vielä äsken Jumalan merkityksellinen luomus, kadotti tarkoituksenmukaisuutensa. Uudessa terävässä valossa loppusyksyn kaislat näyttivät pelkästään kuolleilta.

Usko ei ole ihmisen suoritus

Kariranta jatkoi Jeesuksen sanojen pohtimista, mutta tehtävä tuntui nyt mekaaniselta. Jeesus näytti uskovan vankasti, että katastrofeilta tuntuvat asiat ovat hyvä juttu: "Autuaita te jotka nyt itkette: te saatte nauraa."

Työmatka vei Karirannan Linköpingin pikkukaupunkiin eteläiseen Ruotsiin. Keskiaikaisessa tuomiokirkossa hän osallistui jälleen iltapalvelukseen.

Kun pappi kehotti ihmisiä sytyttämään kynttilän ja jättämään mieltä painavat asiat alttarille, Kariranta noudatti kehotusta. Mielessään hän huokaisi puiselle krusifiksille: "mutta kun minä en usko sinuun".

Samalla hetkellä Karirannan mielessä kirkastuivat sanat "minä uskon sinuun". Oli kuin runnellun oloinen ristiinnaulittu itse olisi vastannut hänelle. Kariranta ymmärsi, että uskokaan ei ollut ihmisen suoritus, vaan osa häntä itseään isompaa kokonaisuutta.

Puhdasta vihaa ja silkkaa kostonhimoa

Kaksi vuotta myöhemmin Kariranta hörppää teekupista kotinsa olohuoneessa Keravalla. Elämä on asettunut uusiin uomiin. Vuosien varrella tärkeäksi tullut Maria-ikoni ja lapsen keskeneräinen legoleikki jakavat lattiatilan sulassa sovussa.

"Mielestäni olen selvinnyt Jeesuksen kanssa erosta tosi hyvin", hän sanoo.

Elämäntaidon opettelusta Jeesuksen sanojen avulla syntyi myös viime vuonna ilmestynyt kirja Jeesus ja elämisen taito (Kirjapaja).

Kuljettuun matkaan on mahtunut kielteisiä tunteita. Välillä Kariranta on tuntenut puhdasta vihaa ja – omaksi yllätyksekseen – jopa silkkaa kostonhimoa.

Tänään pystyn antamaan anteeksi tämän verran

Jeesuksen sanat eivät kuitenkaan jättäneet minkäänlaista lupaa kaunan kantamiseen.

"Pitkään hellin salaista ajatusta, jonka mukaan saan olla toiselle vihainen, koska hän teki väärin. Mutta Jeesuksen sanat käänsivät ajatuksiani jatkuvasti kohti anteeksiantoa. Jeesus ihan oikeasti tarkoittaa, että meidän pitää antaa anteeksi aivan kaikki."

Kariranta tähdentää, että Jeesus ei vaadi keneltäkään omien tunteiden kieltämistä. Hän vertaa anteeksiantamisen prosessia vähittäiseen velan maksamiseen: tänään pystyn antamaan anteeksi tämän verran.

"Kun pystyin rukoillessa toivomaan vilpittömästi hyvää minua satuttaneille, tiesin, että jotakin tärkeää oli tapahtunut. Jeesuksen sanojen vuoksi olen tehnyt ison työn ja päässyt omille jaloilleni", Kariranta sanoo.