Jo riittää kastiorjuus
Kolmesataa miljoonaa ihmistä kärsii räikeän kastisorron alla. Juuri nyt he pyytävät muuta maailmaa astumaan rinnalleen vuosituhantisen vääryyden lopettamiseksi.
Nepalilainen Indira Ghale on syntyperänsä saastuttama. Vaikka hän on kristitty, hindulaisuuden pyhittämä kastijärjestelmä on painostanut hänet luopumaan opettajantyöstään.
Kastittomana dalitina Ghale ei voinut istua opettajanhuoneessa muiden läsnä ollessa eikä juoda teetä samassa pöydässä. Ulkomailla lääkäriksi opiskellutta Indiran veljeä ei palkattu ensimmäiseenkään nepalilaiseen sairaalaan, koska hän olisi pelkällä kosketuksellaan saastuttanut potilaansa.
Intian ja eteläisen Aasian kulttuurisen ja uskonnollisen moninaisuuden alla piilee ihmisoikeusrikos, jonka maiden hallitukset haluavat pitää sisäisenä kysymyksenään. Dalitien keskuudesta nousseet kastisortoa vastustavat liikkeet pyrkivät kuitenkin yhdistämään voimiaan saadakseen epätoivoisen tilanteensa maailman tietoisuuteen. Ongelma koskee Intian lisäksi ainakin Nepalia, Pakistania, Sri Lankaa ja Bangladeshiä.
Kirkot dalitien rinnalle
Kansainvälisessä rasisminvastaisessa kokouksessa Durbanissa 2001 dalit-liike yritti nostaa kastisorron esille, mutta Intian hallitus onnistui kääntämään kansainvälisen yhteisön huomion toisaalle. Durbanin seurantakokouksessa Genevessä 20.–24.4. dalit-liike yrittää uudelleen ja pyytää koko maailman huomiota asialleen.
Yli 3000 vuotta vaikuttaneeseen järjestelmään on vaikea puuttua. Dalitien vähimmäistavoitteena on saada tilanteensa tunnetuksi. Eksoottiset matkailumainokset ja kuva Intiasta kehittyvänä suurvaltana kätkevät kastittomien karun todellisuuden.
Maaliskuun lopussa Kirkkojen maailmanneuvosto, Luterilainen maailmanliitto ja Aasian kirkkojen neuvosto kutsuivat Intian kirkkojen ja dalit-ihmisoikeusliikkeitten edustajat Bangkokiin.
Tällä historiallisella kokoonpanolla laadittiin yhteinen asiakirja, jossa vaaditaan kirkkoja Intiassa ja kaikkialla maailmassa puhdistautumaan syrjinnästä ja patriarkaalisesta vallankäytöstä sekä ryhtymään taisteluun kastisortoa ylläpitäviä yhteiskunnallisia rakenteita vastaan.
Sama terävä vaatimus esitettiin hallituksille ja YK:lle. Erityistä huomiota mielenilmauksessa kiinnitettiin Intian kanssa käytävän elinkeino- ja sijoitustoiminnan eettisyyteen.
Lisätietoa: Kansainvälinen dalitien solidaarisuusrintama, www.idsn.org. Kirkon Ulkomaanavun Näkymättömät-kampanja, www.kua.fi.
Kuka on dalit?
Intiassa ja Etelä-Aasiassa on arviolta 300 miljoonaa kastisorrosta kärsivää, saastaisiksi luokiteltua ihmistä, jotka kutsuvat itseään daliteiksi, muserretuiksi.
Tyypillisimmillään sorto estää daliteja omistamasta maata, ruokailemasta kastihindujen kanssa ja käyttämästä samoja kaivoja, teitä tai julkisia tiloja. Vaikean aseman vahvistaa kastijärjestelmästä juontuva työnjako, joka pakottaa kastittomat likaisimpiin ja vaarallisimpiin töihin.
Kastittomien sosiaalista asemaa on yritetty parantaa lainsäädännöllä ja koulutuskiintiöin.
Ylempikastiset virkamiehet ja oikeuslaitos ovat kuitenkin haluttomia huolehtimaan lain käytäntöönpanosta. Pahinta on mielivaltainen väkivalta, joka estää daliteja hakemasta itselleen oikeutta. Erityisen vaikeaa on dalit-naisilla. Heidän raaka seksuaalinen hyväksikäyttämisensä ei näytä uhkaavan hindumiesten tarkoin varjeltua puhtautta.
Luonnonkatastrofit ovat heikentäneet dalitien asemaa entisestään. Kun kastijärjestelmän olemassaoloa ei virallisesti myönnetä, avustusjärjestöjen tuki jaetaan ylempikastisten kesken esimerkiksi vuoden 2004 tsunamin tuhoamilla alueilla.
Jaa tämä artikkeli: