Viikin kirkko on Päivi Meuroselle rakas. Taustalla Antti Tantun Viinipuu-teos. Kuva: Esko Jämsä
Joka rakennus tarvitsisi ripauksen taidetta
Sisustusarkkitehti Päivi Meurosen mielestä taide luo viihtyisyttä ja auttaa erottautumaan.
Viikin kirkko on minulle kuin rakas lapsi, sillä tämä oli ensimmäinen iso suunnittelutyöni, sanoo JKMM Arkkitehtien sisustusarkkitehti Päivi Meuronen yli kymmenen vuotta sitten valmistuneen puukirkon aulassa.
– Kyseessä oli myös ainutlaatuinen tilaisuus luoda kokonaistaideteosta. Kirkon kalusteet, valaisimet, kynttilänjalat, maljakot ja kastemaljat ovat uniikkeja, pelkästään tätä rakennusta varten suunniteltuja.
Erityisen keskeinen elementti kirkkorakennuksessa on alttaritaulu. Viikissä Meuronen tiimeineen ehdotti tekijäksi taiteilija Antti Tanttua. Hän teki Raamatun viinipuuvertausta seuraten kirkon Elämänpuu-alttaritaulun sekä kastetilan Kevät-taulun ja eteisaulan Viinipuu-teoksen. Alttaritekstiilit puolestaan ovat tekstiilitaiteilija Hanna Korvelan ja pajusta tehdyt kolehtihaavit taiteilija Markku Kososen käsialaa.
– Taide on aina kuulunut kirkkoon. Lisäksi kaikilla taideteoksilla, esineillä ja kalusteilla on siellä oma symboliikkansa. Eri elementtien piti siis Viikissä olla yhtä aikaa toimivia, esteettisiä ja symbolisia, Meuronen kertoo.
Pienikin taide-elementti ilahduttaa
Päivi Meuronen suosisi taidetta jokaisessa uudessa rakennuskohteessa. Hänestä pienikin taide-elementti ilahduttaa ja lisää viihtyisyyttä.
Meuronen kehuu edelliseen hallitusohjelmaan kuulunutta Prosentti taiteelle -hanketta, joka oli käynnissä viime vuoden loppuun asti. Hän oli itse mukana joissakin rakennusprojekteissa, joissa rakentaja oli allekirjoittanut Prosentti taiteelle -sopimuksen eli sitoutunut käyttämään prosentin rakennuskustannuksista taiteen hankkimiseen.
– Normiprojekteissa taiteelle ei ole varattu erikseen budjettia, mutta sitä on voitu integroida muun suunnittelun sisälle, kuten rakennuksen akustoiviin pintoihin, kalusteisiin ja opasteisiin. Esimerkiksi syksyllä valmistuneeseen OP-Pohjolan pääkonttoriin toimistomme suunnitteli isoja, jännittäviä seinä- ja alakattopintoja, Meuronen selvittää.
Hän on huomannut, että rakentajat ovat alkaneet suhtautua taiteen hyödyntämiseen yhä myönteisemmin. Asunnoista voi nimittäin usein saada paremman myyntihinnan, jos niiden viihtyisyyteen on satsattu enemmän. Laadukas kirjastorakennus taas voi paitsi lisätä kävijämääriä myös vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työtehoon.
JKMM Arkkitehdit on kuulunut edelläkävijöihin käytettäessä taidetta rakentamisessa. Yrityksessä työskentelee nyt kymmenen sisustusarkkitehtia, jotka toimivat yhteistyössä rakentajien, tilaajien ja taiteilijoiden kanssa.
Päivi Meurosella on parhaillaan useita vaativia suunnittelutöitä, kuten Lasipalatsin alle rakennettava Amos Andersonin taidemuseo ja Espoon Otaniemessä sijaitsevan Aalto-yliopiston kirjaston uudistaminen.
– Pyrin pitämään riman korkealla. Tässä työssä tarvitaan ennen kaikkea avaraa mieltä, avoimuutta uusille luoville ratkaisuille.
Tunnelman luomista ja erottautumista
Pari vuotta kestäneeseen Prosentti taiteelle -hankkeeseen osallistuivat Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Suomen Taiteilijaseura, Taiteen edistämiskeskus, Ympäristötaiteen Säätiö ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo. Ne teettivät hankkeen tiimoilta kyselytutkimuksen rakennus- ja suunnittelualan ammattilaisille, joista kyselyyn vastasi 109. Vastaajista yli puolet koki visuaalisten taiteiden käytön rakennusprojekteissa myönteisenä: taide oli lisännyt asuntojen myyntiarvoa sekä alueiden omaleimaisuutta, arvostusta ja turvallisuutta.
Ornamon toiminnanjohtajan Salla Heinäsen mukaan prosenttihanke oli mielekäs, koska se toimi suorana linkkinä tilaajien, arkkitehtien ja taiteilijoiden välillä. Hän toivoo hankkeen edistävän sitä, että julkisen taiteen käyttö tulisi luontevaksi osaksi rakentamista. Apuna on nyt myös joulukuussa valmistunut Prosenttiperiaatteen käsikirja.
– Kunnissa on selvästi huomattu, että taiteesta on hyötyä alueiden tunnelman ja identiteetin luomisessa. Se myös auttaa kuntia erottautumaan toisistaan.
– Aiomme jatkossa kouluttaa taiteilijoita siitä näkökulmasta, miten rakentamisen kentällä toimitaan ja miten siellä suunnitteluprosessi etenee. Taiteen käyttämistä on tuolloin ajateltava laajemmin, moniammatillisena yhteistyönä. Taidepiireissä kiinnostus tällaiseen tuntuu olevan kasvussa, ja osa taiteilijoista on suuntautunut erityisesti tähän.
Välillä on törmätty siihen tosiseikkaan, että julkinen taide ei miellytä kaikkien silmää. Salla Heinäsen mielestä julkisen taiteen pyrkimyksenä pitäisi olla ihmisten arjen parantaminen. Hänestä hyviä esimerkkejä löytyy Helsingin uusilta asuinalueilta kuten Arabianrannasta ja Kalasatamasta.
– Minulla on intuitio siitä, että taiteen integrointi suunnitteluun on nyt vahvasti tulossa mukaan rakentamiseen. Kyse voi olla vaikka graafisesta betonielementistä leikkipuistossa, puron kivetyksestä, alikulkuseinän graffitista, valotaiteesta tai valtateiden varsilla näkyvistä voimajohtojen peltopylväistä.
– Suomessa on myös monimuotoista maisemaa, jota voisi hyödyntää paljon enemmän rakentamisessa ja taiteessa.
Jaa tämä artikkeli: