Tontut harjoittelevat Martinkallion yhtenäiskoulun joulujuhlaa varten. Anni Tervo tanssii, Ida-Maria Kantonen (vas), Jenni Riihiranta ja Eero Eskelinen kannustavat. Kuva: Jukka Granström
Joulu mahtuu kouluun
Svengaava rautalankarokki saa liikettä tonttujen töppösiin. Martinkallion yhtenäiskoulun 2B-luokka harjoittelee opettaja Eila Vainikaisen johdolla joulujuhlaesitystä, jonka paljonpuhuva nimi on ”Tanssii tonttujen kanssa”.
4A-luokan oppilaat harjoittelevat joulukuvaelmaa, joka kertoo Marian ja Joosefin matkasta Betlehemiin. Myös tässä esityksessä on tarttuva rytmi. Opettaja Anna Mäkelä kertoo, että kuvaelman musiikki perustuu venezuelalaiseen kristilliseen kansansävelmään.
Vapaa-ajattelijain Liitto ry. kannustaa kouluja järjestämään ”neutraaleja” joulujuhlia, joissa kristillinen perinne ei näkyisi.
Opetushallituksen mukaan koulun joulujuhlaan voi sisältyä uskonnollista ainesta osana suomalaista perinnettä ja yleissivistystä. Jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan -laulu on linjattu kansalliseksi perinteeksi, jota saa opettaa koulussa.
”Joulujuhlan kristilliset elementit ja suvivirsi kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, emmekä rupea poistamaan niitä”, Martinkallion yhtenäiskoulun vararehtori Sami Saukkoriipi sanoo.
Lasten vanhemmat eivät ole huomautelleet joulu- ja kevätjuhlista.
Joulujuhla on koulun yhteinen tapahtuma, mutta joulu- tai adventtikirkon ajaksi uskonnottomille ja muihin uskontokuntiin kuuluville oppilaille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa. Vanhempien kantaa kirkossa käymiseen kysytään, kun oppilas ilmoittautuu kouluun.
Espoon kaupunki on tehnyt kouluille suuntaa-antavat ohjeet kirkolle vaihtoehtoisen ohjelman suunnitteluun. Myös kirkkoon kuulumattomille tarjotaan mahdollisuus ”hiljentyä sekä pohtia mennyttä ja tulevaa”.
Martinkallion koulussa kirkolle vaihtoehtoinen ohjelma järjestetään koulun kirjastossa.
Martinkallion yhtenäiskoulussa on vain muutamia oppilaita, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sen sijaan Leppävaaran koulussa opiskelee paljon maahanmuuttajia ja samalla myös moniin uskontokuntiin kuuluvia oppilaita.
Rehtori Elena Savolaisen mukaan monikulttuurisuus ei aiheuta paineita suomalaisen jouluperinteen karsimiseen joulujuhlasta. Savolainen on itsekin maahanmuuttaja, sillä hän muutti Suomeen Venäjältä vuonna 1991.
”Haluan kunnioittaa suomalaisia tapoja ja opettaa niitä myös lapsille. Kunnioitan kaikkia uskontoja ja myös valintaa olla ilman uskontoa. Mutta pyydän, että niin valitsevat kunnioittavat myös lasten oikeutta viettää perinteistä joulua.”
Jaa tämä artikkeli: