Joululaulut vievät muistoihin
Rekolan kirkossa laulettiin itsenäisyyspäivänä Suomen kauneimpia joululauluja.

Rekolan kirkossa laulettiin itsenäisyyspäivänä Suomen kauneimpia joululauluja.

Joululaulut vievät muistoihin

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa koetaan sukupolvien yhteyttä.

Noin puoli miljoonaa suomalaista osallistuu vuosittain Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin, joita järjestetään lähes jokaisessa seurakunnassa. Monelle tuttujen joululaulujen laulamisesta kirkossa on tullut tärkeä vuosittainen rituaali, joka merkitsee siirtymistä joulun tunnelmaan.

Yliopistonlehtori, dosentti Tapani Innanen Helsingin yliopistosta havaitsi tutkiessaan yhden Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden osanottajia, että kyse on vahvasti yhteisöllisestä tapahtumasta. Yhteisöllisyyttä luo yhdessä laulaminen ja se, että perinteisiä lauluja laulaessaan kokee yhteyttä omaan sukuunsa ja myös menneisiin sukupolviin.

– Monet olivat tulleet tilaisuuteen yhdessä perheensä kanssa tai esimerkiksi isovanhemmat lastenlastensa kanssa. Muistoissa olivat läsnä myös edesmenneet sukulaiset, Innanen kertoo.

– Laulaminen herätti myös vahvoja, ihan fyysisiäkin tunnemuistoja. Se vei hetkeksi lapsuuden joulukirkkoon ja kotiin.

Selkeästi uskonnolliset sisällöt eivät Innasen tutkimuksessa juuri tulleet esille. Joulun sanoma kyllä mainittiin, mutta sille annettiin laajempi sisältö kuin Jumalan syntyminen ihmiseksi.

– Joulun sanomaan liitettiin vastauksissa sellaisia asioita kuin rauhoittuminen, lähimmäisten huomioiminen ja heikommassa asemassa olevien auttaminen. Vastauksissa korostui myös perinteinen suomalainen elämänmuoto ja maalaismaisema.

Noin neljäsosa vastanneista toi esille surun ja kuoleman teemoja. Sellaisia nosti pintaan erityisesti kaksi rakastettua joululaulua: Maa on niin kaunis ja Varpunen jouluaamuna.

– Suomalainen joululauluperinne on vahvasti melankolinen ja tummasävyinen. Joululaulut voivat tarjota välineen surun käsittelyyn ja lohduttaa, Innanen pohtii.

Hänen kyselyssään neljän suosituimman laulun joukkoon kuuluivat lisäksi Sylvian joululaulu ja Sydämeeni joulun teen. Samat laulut ovat olleet kärjessä muissakin kyselyissä.

Innasen mielestä Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen kelpaa hyvin esimerkiksi siitä, millaisista aineksista syntyy suomalaisten rakastama joululaulu.

– Melankolia, yksinäisyyden kokemus, pimeä ilta, vuodenkierto, mahdollisuus miettiä omaa elämää ja omien merkitysten liittäminen joulun kristilliseen sanomaan, Innanen luettelee.

– Ja mollisävelmä. Jos sävelmä on duurissa, sen täytyy sitten olla hyvin rauhallinen.

Innasen tutkimus on osa juuri päättynyttä viisivuotista virsien ja hengellisten laulujen tutkimushanketta. Jos hankkeen tuloksista voisi kiteyttää jotain käytännön vinkkiä seurakunnille, se olisi Innasen mukaan se, että yhdessä pitäisi laulaa paljon.

Innanen on huomannut, että yhdessä laulamisen ilo tulee joululaulutilaisuuksien lisäksi selvästi esiin ripareilla. Hän arvioikin, että ehkä riparilauluja ja joululauluja on sosiaalisesti luvallisempaa laulaa kuin virsiä.

– Ne eivät ole kapeasti vain uskonnollisia lauluja, vaan niihin voi helpommin liittää omaa elämäntilannettaan. Myös virsikirjaan pitäisi ottaa aika monenlaista musiikkia. Ja keskeisiä, tuttuja virsiä ei pitäisi ihan vähällä muuttaa.


Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet Vantaalla löytyvät osoitteesta vantaanjoulu.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: