Juhlasta juhlaan
Uusi kirkkovuosi 2013–2014 alkaa adventista.
Mitä tarkoittaa sana adventti? Miksi kirkossa vietetään loppiaista? Entä mikkelinpäivää? Pitääkö tuomiosunnuntaina pelätä? Kirkkovuosikalenteri kertoo pyhien sisällöstä pähkinänkuoressa.
Kristilliset juhlat tarkastelevat uskoa eri puolilta. Niiden viesti on: meillä on ihmisiä rakastava Jumala, joka on luvannut olla lähellämme, tuli vastaan mitä tahansa.
Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäinen adventtisunnuntaina 1.12. alkaa joulun odotus. Kirkoissa lauletaan silloin Hoosianna. Adventtikalenterista avataan ensimmäinen luukku. Adventti, Adventus Domini, tarkoittaa Herran tulemista.
Kolmena muuna adventtisunnuntaina jouluun valmistautumista sävyttävät odotus, katumus, paasto ja mielen suuntautuminen suureen juhlaan.
Joulua on vietetty Jeesuksen syntymäpäivänä 350-luvulta lähtien. Joululahjojen antamisen yhtenä perusteena on pidetty Jeesuksen kehotusta pitää huolta köyhistä ja sairaista. Joulua juhlitaan sekä aaton hartauksissa 24.12. että joulukirkoissa joulupäivänä 25.12.
Tapaninpäivä 26.12. tuo joulun tunnelmaan vakavia sävyjä. Silloin kirkoissa puhutaan varhaisen kirkon kristityistä, joista monet maksoivat uskostaan hengellään. Yksi heistä oli Stefanos, jonka mukaan päivä on nimetty.
Uutenavuotena 1.1. juhlitaan kalenterivuoden vaihtumista. Kirkoissa se on myös viikon kuluttua joulusta vietettävä jälkijuhla. Silloin rukoillaan tulevaksi vuodeksi rauhaa ja menestystä.
Loppiaista vietetään 6.1. itämaan tietäjien muistoksi. Suomen kielen loppiainen tarkoittaa loppupäivää: joulun pyhät loppuvat. Suomessa loppiainen on myös lähetystyön juhla.
Kynttilänpäivän 2.2. nimi tulee siitä, että katolisella ajalla silloin vihittiin kirkossa tulevan vuoden aikana käytettävät kynttilät. Kynttilän liekki kuvaa Kristuksen maailmaan tuomaa valoa.
Laskiaissunnuntaina 2.3. alkaa matka kohti pääsiäistä. Sana laskiainen kuvaa paastoon laskeutumista.
Tuhkakeskiviikko 5.3. aloittaa 40 päivän mittaisen paaston. Illalla vietettävässä tuhkamessussa otsaan piirretty risti muistuttaa elämän katoavaisuudesta ja katumuksen tarpeellisuudesta. Siitä alkaa pääsiäiseen asti kestävä hiljaisuuden, itsensä tutkimisen ja yksinkertaisten elämäntapojen aika.
Marianpäivä on tänä vuonna 23.3. Päivän aiheena on enkeli Gabrielin vierailu Marian luona ja ilmoitus Jeesuksen tulossa olevasta syntymästä.
Palmusunnuntai 13.4 aloittaa hiljaisen viikon, jonka aikana seurataan päivä päivältä Jeesuksen kärsimystä. Palmusunnuntaina Jeesus saapuu Jerusalemiin ja hänet otetaan iloisesti vastaan palmunlehviä heiluttaen, mutta kuoleman varjo on jo lähellä.
Kiirastorstaina 17.4. muistellaan sitä, kun Jeesus söi jäähyväisaterian oppilaidensa kanssa ja asetti ehtoollisen. Se on sisäisen puhdistautumisen ja ehtoolliselle valmistautumisen päivä. Kansanperinteessä kiira tarkoitti pahaa henkeä, joka piti karkottaa.
Pitkäperjantai 18.4. on Jeesuksen kärsimisen, ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä. Kirkossa alttari puetaan mustaan eikä sen päälle laiteta kukkia. Virret lauletaan ilman säestystä. Päivää sävyttää hiljainen murhe.
Pääsiäinen 24.4. on kirkkovuoden suurin juhla. Se lopettaa paaston ja silloin syödään perinteisesti hyvää ruokaa perheen tai ystävien kanssa. Kirkoissa on valoa, pääsiäisliljoja eli narsisseja ja iloista musiikkia, koska juhlitaan sitä, että Kristus on ylösnoussut.
Suvivirren sunnuntai 25.5. on toistaiseksi epävirallinen kirkkopyhä. Monessa kirkossa veisataan silloin Suvivirsi ja toivotetaan näin tervetulleiksi kesä ja valo.
Helatorstaita eli pyhää torstaita vietetään 40 päivän päästä pääsiäisestä eli 29.5. Juhlan aiheena on Kristuksen taivaaseen astuminen.
Helluntai 8.6. on kristillisen kirkon syntymäpäivä. Raamatun mukaan Jeesuksen opetuslapset saivat silloin Pyhän Hengen, jonka vertauskuvia ovat taivaasta laskeutuva kyyhkynen ja tulenliekit.
Kolminaisuuden päivänä 15.6. juhlitaan pyhää Kolminaisuutta eli Jumalaa Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Kirkossa luettavien tekstien teemana on salattu Jumala.
Juhannuspäivänä 21.6. on Johannes Kastajan syntymäpäivä. Päivän tekstit kertovat kuningas Herodeksen mestauttamasta Johanneksesta, joka oli Jeesuksen edelläkävijä. Juhannus on Suomessa suuri keskikesän juhla, mutta monissa muissa maissa se on tavallinen työpäivä.
Mikkelinpäivä 5.10. on enkelien sunnuntai, jolle nimen on antanut ylienkeli Mikael. Enkelien ajatellaan suojelevan erityisesti lapsia, ja mikkelinpäivästä onkin tullut myös pyhäkoululaisten juhlapäivä.
Pyhäinpäivässä 1.11. yhdistyy kaksi kristillistä juhlaa: pyhimysten päivä ja kaikkien vainajien muistopäivä. Silloin on tapana viedä kynttilä kuolleiden rakkaiden haudalle. Kirkoissa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistokseen.
Tuomiosunnuntaita vietetään 23.11. Kirkoissa puhutaan silloin lopun ajoista, Kristuksen tulemisesta, viimeisestä tuomiosta ja oikeuden toteutumisesta.
Jaa tämä artikkeli: