Jukka Pennanen teki kirjan tekstinikkarista
– Minua kiinnostavat henkilöt, jotka kyseenalaistavat vallalla olevat inhimilliset tai poliittiset näkemykset, jopa oman itsensäkin. Tällaisia henkilöitä ei Suomen kokoisessa maassa nouse usein julkisuuteen. Reino Helismaa oli yksi heistä, sanoo Jukka Pennanen . Hän julkaisi vuonna 1994 Helismaa-elämäkerran Jätkäpoika ja runoilija yhdessä Kyösti Mutkalan kanssa.
Kirja on nyt ajankohtainen, koska tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta helsinkiläisen tekstinikkarin Repe Helismaan syntymästä. Rillumarei-elokuvien leimaaman taiteilijan muistoksi pidetään konsertti Savoy-teatterissa.
1960-luvun puolivälissä kuollut Helismaa teki yli 5000 laulunsanoitusta, 32 elokuvakäsikirjoitusta, kahdeksan näytelmää, kymmenen revyytä, yli sata radiohupailua, tekstejä televisioon, sävellyksiä, novellikirjallisuutta, tieteissarjakuvan, pari romaania sekä erilaisia tilaustöitä. Hän esiintyi keikoilla, televisiossa, radiossa ja elokuvissa.
Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala inspiroituivat Helismaan tuotannosta 1980-luvulla asuessaan samassa opiskelijatalossa. Kirjaprojektissa Pennanen keskittyi haastatteluihin ja tekstin kirjoittamiseen, Mutkala kirjallisiin lähteisiin ja levytystietoihin.
– Onnistuimme keräämään häviämässä olevaa tietoa Helismaasta ja lisäämään lihaa pelkäksi legendaksi muuttuneeseen henkilöön. Jatkossa tarvittaisiin näkemyksellisiä analyysejä Helismaan tuotannosta.
Pennasen mukaan Helismaa oli yksi niistä vanhan polven taiteilijoista, jotka laittoivat sisällön etusijalle ja antoivat itsensä edustamansa viestin palvelukseen. Helismaa halusi osoittaa sivistyksen paradoksaalisuuden: sivistynyt voi olla sisällyksetön ja sivistyneiden halveksima taas kulttuurin todellinen valtias.
– Nykyisin artisti on itse sisältö ja tuote, jota esitys tuo esille. Populaarikulttuuristamme ovat hävinneet aikuista kiinnostavat piirteet. Tämä johtuu paljolti nykymedioista, jotka ovat toistensa kopioita.
Pennanen ei näe Helismaata kansallisena ikonina.
– Hän ei olisi itsekään pitänyt tällaisesta epiteetistä. Kosmopoliitti Helismaan tarinoiden kohteena ei ole erityisesti suomalainen erikoislaatu, vaan tarinat ovat yleisinhimillisiä.
Helismaa-kirjan tekijä sanoo pitävänsä erityisesti filosofisista aiheista.
– Helismaa, Kierkegaard ja Nietzsche ovat lähellä toisiaan. Filosofiaan liittyvä käsikirjoitukseni ei tosin kelvannut kustantajille. Filosofia ei myy, jos asiastaan ei itse tee muodikasta.
Työ Helismaan parissa jatkui siten, että 1990-luvun puolivälissä Jukka Pennanen kirjoitti MTV3:lle Helismaasta tv-sarjaa. Viitisen vuotta sitten Pennanen ja Kyösti Mutkala julkaisivat kirjan Ossi Elstelän johtamasta Punainen Mylly -revyyteatterista, jolle Helismaa teki käsikirjoituksia.
Kirjastoissa kohta 30 vuotta työskennellyt Pennanen hankki taannoin kustantajalta itselleen oikeudet Helismaa-kirjaan ja antoi sen kirjastojen vapaaseen käyttöön. Käynnissä olevassa projektissa kirja editoidaan, digitoidaan ja siirretään kirjaston Kirjasampo-palveluun.
– Toiveunissani kirjastot ovat risteyspaikkoja tällaista kulttuuritoimintaa varten. Toivoisin tätä ulottuvuutta suosittavan kirjastojen kehittämisessä enemmän kuin vaikkapa kävelysauvojen lainausta.
Juhana Unkuri
Reino Helismaa 100 vuotta –
Unta ja Totta -konsertti
su 20.10. kello 16 Savoy-teatterissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Radiotoimittaja Pekka Laineen mukaan iskelmät kertovat Suomen muutoksesta – ”Sanoitukset ovat sekä viihdyttäneet että sivistäneet kansaa”
Hyvä elämäReino Helismaa, Juha ”Watt” Vainio ja Vexi Salmi ovat suomalaisuuden asiantuntijoita, sanoo sanoittajamestareiden tekstejä Laulu & laulun tarina -illoissa taustoittava Pekka Laine.