null Radiotoimittaja Pekka Laineen mukaan iskelmät kertovat Suomen muutoksesta – ”Sanoitukset ovat sekä viihdyttäneet että sivistäneet kansaa”

Radiotoimittaja Pekka Laine kuvattiin Ylen arkistossa seuranaan Reino Helismaa ja Toivo Kärki.

Radiotoimittaja Pekka Laine kuvattiin Ylen arkistossa seuranaan Reino Helismaa ja Toivo Kärki.

Radiotoimittaja Pekka Laineen mukaan iskelmät kertovat Suomen muutoksesta – ”Sanoitukset ovat sekä viihdyttäneet että sivistäneet kansaa”

Reino Helismaa, Juha ”Watt” Vainio ja Vexi Salmi ovat suomalaisuuden asiantuntijoita, sanoo sanoittajamestareiden tekstejä Laulu & laulun tarina -illoissa taustoittava Pekka Laine.

Espoolaisessa Laaksolahden kappelissa vietetään syksyllä Laulu & laulun tarina -iltoja suomalaisten sanoittajamestarien merkeissä. Illoissa Pekka Laine valottaa Reino ”­Repe” Helismaan, Juha ”Watt” Vainion ja Vexi Salmen sanoittamien laulujen taustoja.

Laine pitää kolmikkoa modernin iskelmämusiikin kivijalkana.

– Helismaan, Vainion ja Salmen sanoitukset ovat viihdyttäneet mutta samalla myös sivistäneet kansaa. Heitä voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisuuden asiantuntijoiksi. Suomalaiset taas ovat aina suhtautuneet kunnioittavasti laululyriikkaan ja kuunnelleet tekstejä tarkalla korvalla.

Helismaata, Vainiota ja Salmea yhdistää se, että heidät kaikki oli palkannut alalle legendaarinen Toivo Kärki. He olivat Kärjen vaatimuksesta opiskelleet runousopit, joissa oltiin ankaria tekstin muodon suhteen. Laineen mielestä miesten sanoitukset ovat parhaimmillaan kielen juhlaa. Toisaalta he joutuivat usein suoltamaan tekstejä liukuhihnalta, joten osa riimittelyistä meni alta riman.

He vastustivat teksteissään eliittiä ja pönöttäviä valta-ase­telmia.

– Helismaata, Vainiota ja Salmea voi luonnehtia ääri-individualistisiksi, eli he ajattelivat asiois­ta omilla aivoillaan eivätkä sitoutuneet mihinkään kuppikuntiin. Heitä voi pitää myös siinä mielessä populisteina, että he vastustivat teksteissään eliittiä ja pönöttäviä valta-ase­telmia.

Repe Helismaa edusti Pekka Laineen mukaan sotasukupolvea ja oli mukana rakentamassa uusiksi suomalaista viihdettä.

– Helismaa jatkoi vanhaa kuplettiperinnettä, jossa oltiin perinteistä iskelmää enemmän kiinni todellisuudessa ja jonka teksteissä oli terävää ja nokkelaa sivaltelua.

Eliitti kuitenkin yhdisti Helismaan sotien jälkeiseen rillumareikulttuuriin, eikä hän saanut juuri arvostusta elinaikanaan. Suhtautuminen muuttui hitaasti 1960–70-luvuilla. Kansanrunouden tutkija Matti Kuusen ajatus ”iskelmä on meidän aikamme kansanlaulu” oli ensimmäinen merkki uudesta ajattelusta.

Laine toteaa Helismaan teksteissä näkyvän vanhan agraari-Suomen, kun taas 1960-luvulla sanoittajina aloittaneiden Juha ”Watt” Vainion ja Vexi Salmen tekstit kertovat räväkästi rakennemuutoksen Suomesta.

– Kaikkien kolmen sanoitukset kertovat Suomen muutoksesta. Ne ovat siten eräänlaista sosiaalihistoriallista dokumenttia. Toisaalta niissä on hirtehinen ulkopuolinen näkökulma.

Pekka Laineen mielestä Helismaan, Vainion ja Salmen sanoituksista löytyy myös henkinen ulottuvuus.

– He eivät olleet tunnustuksellisia uskovaisia, mutta kaikilla heillä on tekstejä, joissa viitataan siihen, että on olemassa jotakin meitä suurempaa ja pysyvämpää. Tämä näkyy erityisesti Helismaan ja Vainion luontokuvauksissa, jotka Helismaalla liittyvät Lappiin ja Vainiolla mereen ja saaristoon.

Monen mielestä myös Salmen Sydämeeni joulun teen on harras ja syvällistä mystiikkaa sisältävä joululaulu.

Pekka Laine on tutustunut sanoittajien tuotantoon työssään radiotoimittajana ja dokumentaristina. Hänet tunnetaan erityisesti Ylen ­dokumenttisarjoista Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja Klassinen Suomi. Hän on itsekin muusikko ja soittaa kitaraa Pekka Laine & The Enchanted ja Hypnomen-yhtyeissä. 

Pekka Laine tunnetaan erityisesti Ylen dokumenttisarjoista Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja Klassinen Suomi.

Pekka Laine tunnetaan erityisesti Ylen dokumenttisarjoista Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja Klassinen Suomi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: