Juuret

Ensi sunnuntai on 11. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Etsikkoaikoja. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 81:9–17, Jer. 6:16–19, Room. 11:17–24 ja Luuk. 4:23–30.

• 24.08.2011 09:25
• Anna Äystö, Hämeenkylän seurakunnan toimisto- ja tiedotussihteeri

Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua.

Room. 11:17−18

Joskus on hyvä miettiä, missä ovat omat uskon juuret. Mikä on tehnyt minusta juuri sellaisen kristityn kuin olen? Aiemmat kokemukset muovaavat väkisinkin kuvaa, joka meillä kullakin on Jumalasta, kristinuskosta ja kirkosta.

Oman uskomme tavoin kristinuskokaan ei ole syntynyt historialliseen tyhjiöön. Siitä muistuttaa meitä Roomalaiskirjeen opetus pakanakansojen pelastumisesta. Kristittyjä verrataan siinä puutarhanhoidollisin termein villin oliivipuun oksiin, jotka vartetaan kiinni jaloon oliivipuuhun ja osallisiksi sen ravinteista. Pakanakristityt liitettiin osaksi historiaa, joka oli alun perin juutalaisten. Tätä puun muokkaamista ei tehty hellällä kädellä, vaan viskaamalla vanhoja pois ja liittämällä uusia tilalle.

Juutalaiset syrjäyttäneillä kristityillä ei kuitenkaan ole varaa ylpeilyyn. Roomalaiskirje muistuttaa, että me kristityt emme ole olleet ensin. Meitä pitävät pystyssä juuret: Jumala ja historiallinen usko. Uskomme ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan osaksi suurta suunnitelmaa, joka on luettavissa Raamatun alkulehdiltä, juutalaisten historiasta saakka.