null Kadulta luontoon ja takaisin

Sadan sapluunan läpi. Jussi TwoSeven maalasi galleria Heinoon suunnittelemansa teokset paikan päällä osittain siksi, koska ne ovat niin kookkaita.

Sadan sapluunan läpi. Jussi TwoSeven maalasi galleria Heinoon suunnittelemansa teokset paikan päällä osittain siksi, koska ne ovat niin kookkaita.

Kadulta luontoon ja takaisin

Katutaiteilija Jussi TwoSeven ponnistaa Espoosta, missä ei ole laillisia graffitiseinämiä.

Mieleen tulvahtavat ne 1980-luvulla kovassa suosiossa olleet maisematapetit. Lapsena yritin monta kertaa astua sille houkuttelevalle metsäpolulle, mutta seinä pisti vastaan.
Katutaiteilija Jussi TwoSevenin viimeisimmät työt huiputtavat miltei yhtälailla silmää. Jos tämän espoolaisen taiteilijan eläinaiheisia maa­lauksia katsoisi hämärässä tilassa metsä-äänien säestyksellä, ei uskoisi silmäilevänsä katutaidetta. Sitä luulisi toljottavansa luontokappaletta silmästä silmään.

Suuret ja suunnattomat eläinkuvat ovat tarkasti ja aivan erityisellä tyylillä tehtyjä. Maalaus­tekniikaltaan tämä on tunnusomaista TwoSeveniä. Eläinhahmot on spreijattu satojen sapluunoiden läpi. Niiden pohjalla on telalla levitetty akryylimaali, ja kaikki eläinpäät valuvat reunoiltaan mustina maalinoroina.
Aivan erityistä eläinmaalauk­sissa on aiheen ja tekotavan ristiriita. Graffiti tunnetaan urbaanin lähiön betonikuvana, josta luontokuva on kaukana.
”Graffiteissa ei ole tavallaan mitään sääntöjä”, sanoo TwoSeven.

Nähtyään TwoSevenin eläinpäät, ymmärtää kommentin moniulotteisuuden. Katutaiteella jos jollakin voi rikkoa rajoja, mutta tämä ajatus tulkitaan meillä Suomessa vielä kovin suppeasti. Katutaiteen säännöttömyys synnyttää helposti mielikuvan graffititaiteilijasta seinien töhrijänä.
Varovainen suhtautuminen graffiteihin näkyy myös Espoossa.
”Espoossa olisi monia paikkoja, joita voisi elävöittää ajan kanssa tehdyllä, tyylikkäällä graffitilla. Tällaisia harmaita pintoja ovat esimerkiksi alikulut ja toimisto- sekä asuintalojen ikkunattomat päätyseinät.”

Ammattimainen suhtautuminen vähentäisi töhryjä

Itseoppinut katutaiteilija harmittelee, että Espoosta ei löydy laillista maalauspintaa.
Jussi TwoSeven arvelee, että asennemuutos ja graffitin tunnustaminen varteenotettavana taidemuotona vähentäisi spray-maaleilla tehtäviä töhryjä, joita kunta tai yritykset joutuvat puhdistamaan suurillakin summilla.
”Varmasti sillä olisi merkitystä, jos graffitimaalaamisesta kiinnostuneet pääsisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan ideoitaan ammattimaisesti.”

Katutaiteilija tahtoo vimmatusti päästä osoittamaan, että katutaide on osa toimivaa ja elävää kaupunkia. Mäkkylän taiteilijatalossa työhuonetta pitänyt TwoSeven olisi tahtonut maalata esimerkiksi rakennuksen punatiilisen päätyseinän, mutta anomus ja suunnitelma jumiutuivat byrokratiakoneistoon.
”Lähitulevaisuudessa olisi hienoa päästä tekemään muutama isompi työ julkiseen tilaan. Että ne pääsisi toteuttamaan kunnolla ja ajan kanssa.”
TwoSeven kiinnostui katutaiteesta 1990-luvun alussa. Silloin Suomessa ja Espoossa suhtauduttiin suopeammin katu- ja lähiökulttuuriin, joka oli vastikään tunnustettavasti rantautunut Suomeen.
Sitten tuli lama, ja Suomi sulkeutui.
”Espoossa muun muassa maalattiin piiloon hienoja graffitimaalauksia, jotka olivat osa Stop töhry -kampanjaa. Se oli sääli”, harmittelee TwoSeven yhä.

Jussi TwoSevenin haaveena on elättää itsensä ja perheensä tekemällä asioita, joista todella tykkää. Taide on miehen intohimo ylitse muiden, ja viime viikolla helsinkiläisessä galleriassa avautunut näyttely on merkittävä sykäys TwoSevenin taideuralle.
Varsinaisen taiteilun lisäksi TwoSeven on ohjannut pari katumaalaukseen perehdyttänyttä työpajaa, jotka oli suunnattu koululaisille.

Toisen työpajan tuotos päätyi Essen palstoille numerossa 24/2014. TwoSeven oli opastanut Kaitaan koulun kymppiluokkalaisia katutaiteen saloihin, ja työpajan tuloksena Espoonlahdenrannan alikulkutunneli sai aivan uuden ilmeen.
Taiteilija riemuitsee, kun nuoret innostuvat katuja kaunistavasta taidetavasta.
”On käsittämättömän hieno fiilis, kun saa nuoren omaksumaan jotakin, jonka avulla itseilmaisu pääsee valloilleen. Esimerkiksi Ruoholahden ala-astelaisten kanssa koin tällaisia hetkiä.”

 

Kuka?

31-vuotias kuvataiteilija ja opiskelija Jussi TwoSeven. Ammensi oppia 5-vuotiaasta teini-ikään asti Espoon kuvataidekoulussa.

Missä?

Asuu Leppävaarassa. Perheeseen kuuluu tyttöystävä ja kolme lasta.

Miksi?

Koska katutaide tuntuu omalta jutulta. TwoSevenin logo ”27” ammentui luvuista, joilla on erityinen merkitys. Numerot 2 ja 7 ovat esimerkiksi syntymäajassa, lapsuudenkodin osoitteessa ja postinumerossa.

Motto?

Peace.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.