Uutta yhteisöllisyyttä. Kuvataiteilija Jenny Suhonen (oikealla) kiinnittää Kalliossa sähkökaappiin kuviaan Heikki Hurstin vapaaehtoisten auttajien käsistä Kallio-liikkeen aktiivin Mia Lehden (toinen oikealta) kanssa. Vasemmalla on Kallion seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen, ylhäällä paikalle sattunut Santo Amor. Kuva: Jani Laukkanen
Kallio näyttää urbaaniuden suuntaa
Se, mitä Kalliossa tapahtuu, ennakoi muutoksia muuallakin. Nuorten aikuisten kaupunginosa on aidosti kaupunkilainen.
Nuoret aikuiset ovat Kallion ja Alppilan alueen ylivoimaisesti suurin asukasryhmä. Väestöpyramidi näyttää 20–30-vuotiaiden kohdalla rajua leventymää muuten laihahkossa kuviossa. Nuoria muuttaa pieniin vuokra-asuntoihin muualta Suomesta ja pääkaupunkiseudulta. Läpikierto on nopeaa: keskimäärin kolme vuotta.
Jotain on kuitenkin tapahtumassa. Lasten määrä on kiepsahtanut nousuun.
– Lapsiperheet eivät enää haaveile omakotitalosta Nurmijärvellä. Jäädään pienempään asuntoon kantakaupungissa, Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Timo Cantell kertoi Kallion seurakunnan järjestämässä Kallio-foorumissa viime viikolla.
Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu kaupungeissa, ja osuus kasvaa edelleen. Cantell uskoo, että se, mitä Kalliossa tapahtuu, ennakoi muutoksia muuallakin.
– Kalliossa harjoitellaan uudenlaista kaupunkielämää, oman otteen saamista siitä. Nyt ollaan rohkeasti urbaaneja, Cantell luonnehti.
Julkista tilaa otetaan haltuun uusin tavoin. Yhteisöllisyys on valttia. Esimerkiksi viime viikonloppuna vietettiin Kallio kukkii -tapahtumaa ja ideoitiin uudistuvan Setlementtitalon toimintaa. Lisäksi Kallion Karhupuisto oli kirjavanaan ravintolapäivän kojuja. Uusi Kallio-foorumi mielii sateenvarjoksi alueen monille kansalaisjärjestöille.
Roimaa nousua vieraskielisissä
Moniarvoisuus on aina leimannut Kalliota. Kulmakunnan kasvatti, kirjailija Torsti Lehtinen kertoi nuoruutensa monenkaltaisuuden ihanasta sekamelskasta ja vahvasta tasa-arvoisuudesta, joka näkyi suvaitsevuutena. Oma äiti lauloi limittäin työväenlauluja ja körttivirsiä.
– Eivät juopot ja rikolliset ole yhtä hyviä ihmisiä kuin me vaan yhtä huonoja, Lehtinen siteerasi aforismiaan.
Kaarlenkadun vastaanottokeskuskaan ei tunnu asukkaita närästävän. Vieraskielisten osuus Helsingissä on nyt 12 prosenttia. 15 vuoden kuluessa sen ennustetaan nousevan 21 prosenttiin.
Vieraskielisten osuus vaikuttaa maallistumisen lisäksi siihen, kuinka moni helsinkiläinen kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo kertoi, että tällä hetkellä kirkon jäseniä on vähän alle puolet Kallion asukkaista.
– Silti ilmassa ei ole kirkkovihamielisyyttä, Laajasalo sanoi.
Ameebamainen kansalaisliike
Punavuoresta tuli aikaisemmin trendipaikka. Nyt sama on tapahtunut Kalliolle. Puukkobulevardi ja Janoisten kuja – Helsinginkatu ja Vaasankatu – ovat siistiytyneet ja saaneet varsilleen koulutettujen nuorten suosimia gourmet-, kebab- ja kaupunkiolohuone-paikkoja.
Viisivuotias Kallio-liike edustaa uudentyyppistä kansalaistoimintaa. Sen 25–45-vuotiaisiin aktiiveihin kuuluva Mia Lahti vertaa liikettä amebaan.
– Ei ole mitään yhdistystä, ei virallisia mielipiteitä, hierarkiaa, johtajia tai omaa kokoontumispaikkaa. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Aktiiveja on 50–100, ja tapahtumiin osallistuvat kymmenettuhannet ihmiset, Lehti kertoi.
Kallion kasvaneella suosiolla on kääntöpuolensa. Kiinnostuksen kasvaessa asuntojen hinnat ovat nousseet. Kaikilla alkuperäisasukkailla ei ole enää varaa asua Kalliossa.
Kallio-foorumissa mietittiin parannuskeinoja
Miesten elinajanodote on Kalliossa ja Alppilassa Timo Cantellin mukaan poikkeuksellisen alhainen muuhun kaupunkiin verrattuna. Hurstin Laupeudentyön leipäjono Helsinginkadulla on yli viisi kertaa pidempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Kallio-foorumissa mietittiin, miten pahoinvointia ja yksinäisyyttä voitaisiin vähentää.
– Rakkaus keksii keinot, Heikki Hursti sanoi ja kertoi, että vapaaehtoisia on enemmän kuin heitä pystytään työllistämään.
– Kysykää ihmisiltä itseltään. Se voi yllättää, vastasi Helsingin piispa Irja Askola.
– Yhteisön syntyminen on parantava voima, mutta se vaatii paljon työtä, Mia Lehti totesi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mihin mennä Ravintolapäivänä? – englantilainen teehetki ja kahdeksan muuta vinkkiä pk-seudulle
AjankohtaistaRavintolapäivää vietetään jälleen ensi sunnuntaina. Kokosimme listalle houkuttelevimmat ravintolat.
.jpg)