Tekstiilitaiteilija Raija Rastas on suunnitellut kirkkotekstiilit yli 30 suomalaiseen kirkkoon. Hän pitää tärkeänä hyvää yhteistyötä taidekutoja Sanna Reinikaisen kanssa.
Kallion kirkko sai uudet kirkkotekstiilit
Tekstiilitaiteilija Raija Rastas suunnitteli kirkkotekstiilit osaksi kirkon kokonaisuutta.
Kallion kirkon kirkkotekstiilien laatiminen alkoi kaksi vuotta sitten, jolloin tekstiilitaiteilija Raija Rastasta pyydettiin suunnittelemaan kirkkoon uudet kirkkotekstiilit. Tekstiilien toteutuksesta on vastannut Suomen Käsityön Ystävät, joka juhlii tänä vuonna 130-vuotista taivaltaan.
Kallion kirkkoon tilattiin messukasukka, kirjaliina ja kalkkiliina sekä papin ja diakonin stolat. Koska kirkon alttari on kiveä, siinä ei käytetä alttarivaatetta. Sen sijaan seurakunta tilasi kirkkotekstiileihin sopivan arkunpeitteen.
– Minulle on tärkeää se tila, johon suunnittelemani kirkkotekstiilit tai taidetekstiilit tulevat. Tila voi olla vanha tai moderni. Kuitenkin vanhaankin arkkitehtuuriin haluan suunnitella modernit tekstiilit, Rastas kertoo.
Kallion kirkkohan on Lars Sonckin suunnittelema ja arkkitehtuuriltaan kansallisromanttinen. Siinä on myös jugend-vaikutteita.
– Kirkko on aikakautensa kokonaistaideteos, jossa kaiken tuli sulautua yhteen. Uudet kirkkotekstiilit eivät riitele kokonaisuuden kanssa.
Kivirikko kuvaa ylösnousemusta
Värisävyjen pohtiminen on tärkeä osa suunnittelua. Kirkkotekstiileissä käytetään niin sanottuja liturgisia värejä, joita ovat valkoinen, vihreä, violetti, sininen, punainen ja musta. Rastas teki uudet tekstiilit liturgisiin väreihin mustaa sarjaa lukuun ottamatta, jossa ei ole kasukkaa eikä kalkkiliinaa.
– Keräsin kirkosta eri värisävyjä muistiin. Halusin yhdistää tekstiileihin pienoistaidetekstiilejä, jotka toteutin omalla tekstiilikorutekniikallani, Rastas sanoo.
– Sitten mietin symboliikkaa, joka liittyisi Kallioon. Tutkin alueen ja seurakunnan historiaa. Etsin symboliikkaa, joka liittyisi liturgisiin väreihin, kirkkovuoden ajankohtaan ja Kallion kirkkoon.
Kallion kirkko ja kaupunginosa on rakennettu ikivanhan peruskallion päälle. Kirkko sijaitsee keskellä kaupunkia katujen keskellä, mutta kuitenkin meren läheisyydessä. Rastas onkin valinnut tekstiilien keskeisiksi symbolien teemoiksi kallion, kadun ja veden.
Myös Kulosaaren kirkkoon tulee uudet tekstiilit
Tekstiilit suunnitellaan tavallisesti silloin, kun kirkko rakennetaan. Tekstiilit kuluvat käytössä ja aika-ajoin niitä uusitaan tai konservoidaan. Tämän vuoden aikana Helsingin seudulla on konservoitui muun muassa Temppeliaukion kirkkotekstiilit. Kulosaaren kirkkoon valmistuvat tänä vuonna uudet tekstiilit.
Yhden värisarjan valmistaminen Kallion kirkkoon maksoi noin 9 000 euroa, joten täydellisesti uudistetuille tekstiileille kertyi hintaa noin 50 000 euroa. Käyttöikää hyvin säilytetyillä tekstiileillä on vähintään 30 vuotta.
– Olen käyttänyt esimerkiksi kiveä. Punaisen sarjan valossa välkehtivästä kallionpinnasta nousee kolmiulotteinen kulmakivi.
– Eri kasveja tutkiessani löysin maininnan kivirikko-nimisestä kasvista, joka on kallioiden ja vuoristojen laji. Sen uskotaan kykenevän hajottamaan kiviä. Kivirikkoa on myös pidetty ylösnousemuksen symbolina, koska se pystyy rikkomaan suljetun kalliohaudan. Syntyi ajatus, että valkoisen sarjan symbolina voisi olla kivirikko.
Kirjaliinan ruusu on rakkauden ja Jumalan läsnäolon vertauskuva.
Tekstiilit tulevat viikoittaiseen käyttöön
Tarjouskilpailun kirkkotekstiilien valmistuksesta voitti Suomen Käsityön Ystävät, jonka taidekutoja Sanna Reinikainen kutoi kankaat ohuesta kampavillasta. Kankaiden kirjonnasta ja ompelusta ovat vastanneet taideompelijat Anitta Laakkonen, Kaija Hirvi ja Kaisa Sihvonen.
Messukasukat tulevat viikoittaiseen käyttöön, joten käyttäjien näkökulmaa ei tekstiilitaiteilijakaan voi sivuuttaa. Seurakunta muun muassa toivoi kasukoiden malliksi kapeaa kilpikasukkaa ja tekstiileihin kultalankaa, joka näkyy myös Kallion kirkon arkkitehtuurissa. Kultalanka tuottikin ainoan yllätyksen hyvin suunnitelluissa tekstiileissä.
– Kultalanka kudottiin mallitilkuissa pohjaan, mutta koska villa kutistuu ja kultalanka ei, täytyi meidän miettiä toisenlaista tekniikkaa. Lopullisissa tekstiileissä kultalankaa on käytetty pujotuksissa eikä itse pohjakankaassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Dora Jung tunnetaan pellavaliinoistaan, mutta kirkkotekstiilien suunnittelijana hän on monelle tuntemattomampi
Hyvä elämäDora Jung suunnitteli uransa aikana yli 600 kirkkotekstiiliä.