Dora Jung tunnetaan pellavaliinoistaan, mutta kirkkotekstiilien suunnittelijana hän on monelle tuntemattomampi
Dora Jung suunnitteli uransa aikana yli 600 kirkkotekstiiliä.
Kirkko on edistänyt modernia tekstiilitaidetta ja korkeatasoista käsityötä antamalla kirkkotekstiilien suunnittelutehtäviä alan ammattilaisille. Yksi heistä on Dora Jung, joka suunnitteli uransa aikana yli 600 kirkkotekstiiliä.
Parhaiten suomalainen tekstiilitaiteilija Dora Jung tunnetaan ylellisistä pellavaliinoistaan. Yksi hänen tunnetuimmista malleista on juhlaliina 100 Ruusua, jonka hän suunnitteli Stockmannille tavaratalon täyttäessä sata vuotta vuonna 1962.
Kodin tekstiilien lisäksi Dora Jung suunnitteli tekstiilejä ja kokonaisia kirkkotekstiilisarjoja eri kirkkoihin. Näistä suurin osa kudottiin hänen omassa kutomossaan. Kirkkotekstiilien lisäksi Jung suunnitteli myös käyttötekstiilejä seurakuntasaleihin.
Modernia, pelkistettyä symboliikkaa
Dora Jung valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1932. Jo samana vuonna hän kutoi vanhemmilta lahjaksi saamillaan kangaspuilla kirkkotekstiilit Helsingin Diakonissalaitokselle, jonka johtajatar oli äidin sisar Hanna Masalin.
Ominaista Jungin tekstiileille oli yksi- tai kaksivärinen damastikudonta, jolloin kuvio on kankaan molemmin puolin samanlainen.
Pian Jung sai tehtäväkseen kutoa kirkkotekstiilit myös perheen ystävän, arkkitehti Lars Sonckin, suunnittelemaan vuonna 1935 valmistuneeseen Mikael Agricolan kirkkoon Helsingin Punavuoreen.
Ominaista Jungin tekstiileille oli yksi- tai kaksivärinen damastikudonta, jolloin kuvio on kankaan molemmin puolin samanlainen. Perinteisesti damastia on pidetty kirkkoruhtinaiden ja hovien ylellisenä tekstiilinä. Jung oli taitava ornamentaalisessa koristelussa, ja tämä ominaisuus sopi damastikudontaan.
Jung tunnettiin aikanaan rohkeana uudistajana ja käsityötaiteen edelläkävijänä. Kirkkotekstiilien kudoksissa puhutteli niiden moderni, pelkistetty symboliikka.
Saaristomeren haukia sekä Raamatun viisi leipää ja kaksi kalaa
Kesäisen saaristomeren lahnat, hauet ja silakat antoivat aiheen monille Dora Jungin pellavatekstiileille. Kala-aihetta hän käytti niin pöytäliinoissa, seinätekstiileissä kuin kirkkotekstiileissäkin. Kuopion tuomiokirkon alttarin etuosan peittävän kirkkotekstiilin aiheena on raamatullinen ihme, viisi leipää ja kaksi kalaa.
Dora Jungin vahvaa tyyliä löytyy myös Pohjan kirkon alttarivaatteesta. Alttarin edustan peittävän liinan eli antependiumin hän halusi näyttävän siltä kuin se olisi kiveen kaiverrettu. Aiheeksi Jung valitsi evankelistojen vanhat symbolit: enkelin, leijonan, härän ja kotkan. Suunnitellessaan symboleja Jung käytti apuna keittokirjaa, jotta hän näki, miten härän jalat kääntyivät.
Jungin viimeiseksi työksi jäi Olarin seurakunnan alttarivaatteiden suunnittelu ja valmistus vuoden 1979 lopulla. Tilaus käsitti alttarivaatteiden kaikki viisi kirkollista väriä. Tekstiilit jäivät häneltä kesken, sillä Jung menehtyi joulun alla 1980. Lisa Johansson-Pape, sisar Ulrica Eklund ja Marita Mattsson tekivät tekstiilit valmiiksi.
Tyyne-Kerttu Virkki -seminaari ti 20.11. 2018 klo 13–17 Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Seminaarissa esitellään kirkkotekstiilien vaativaa suunnittelutyötä, valmistusta ja säilytystä. Vapaa pääsy.
Kuka?
Dora Jung (1906–1980) oli aikalaistensa ihailema ja kansainvälisestikin tunnettu tekstiilitaiteilija. Hänen damastiliinoistaan tuli käsite. Jungin teolliset tekstiilit nousivat uuteen kukoistukseen 2000-luvun alussa keräilijöiden ja vintagesta innostuneiden myötä.
Suurin osa Jungin suunnittelemista teollisista malleista syntyi Tampellassa 1960-luvulla. Materiaalina hän käytti mieluiten pellavaa. 1960-luvun alussa hän alkoi suunnitella arkiliinoja myös puolipellavasta. Jungin tekstiilit ovat säilyttäneet arvonsa nykypäivään asti perheiden juhlaliinoina ja perintöaarteina. Monia malleja valmistetaan yhä Lapuan Kankureiden kutomossa.
Taidetekstiilinsä Jung signeerasi usein kudotulla nimikirjoituksella tai minikirjaimilla DJ. Vanhoja pellavaliinoja ja taidekudoksia saattaa vielä löytää antiikkiliikkeistä ja arvohuutokaupoista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaalainen lastenkirkko oli aikanaan kokonaistaideteos – nyt sitä ei enää ole, mutta Laura Isoniemen suunnittelemat tekstiilit voi nähdä Helsingissä
Hyvä elämäTekstiilitaiteilija Laura Isoniemi suunnitteli aikoinaan Pyhän Annan lastenkirkkoon pappien liturgiset asut ja kirkkotekstiilit. Nyt hän kokosi ne näyttelyksi, jota kutsuu eräänlaiseksi saattohoidoksi.