Lord, carry me. Ida Elinan gospelia voi kuunnella muun muassa Espoonlahden kirkossa ensi sunnuntaina.
Kanteleesta löytyi uusi rytmi
Päivi Ollikainen oli soittanut kanteletta lapsuudesta saakka, mutta jotakin puuttui. Puuttuva pala löytyi Youtubeen ladatusta pop-videosta.
Tästä ei tule mitään. En ole tarpeeksi hyvä. Jotakin puuttuu.
Elettiin vuotta 2009. Sibelius-akatemiassa kanteleensoittoa opiskeleva Päivi Ollikainen oli lähtenyt Sapporoon vaihto-opiskelijaksi. Hän halusi päästä mahdollisimman kauas, mutta Japanissakin ajatukset kiersivät kehää.
Ollikainen haaveili oman musiikin tekemisestä, mutta kansanmusiikin tai klassisen musiikin soittaminen ei enää kiehtonut.
Mitä muuta voisi olla? Jotakin pitäisi tehdä eri tavalla, mutta miten? Vai pitäisikö sittenkin vaihtaa alaa ja kouluttautua lentoemännäksi?
Helluntailaisessa kodissa Oulaisissa kasvaneen nuoren naisen ahdistus puristui rukoukseksi:
”Jumala, nyt tai ei koskaan. Näytä, mikä on minun tehtäväni ja tarkoitukseni täällä. Jatkan musiikin tekemistä, jos jotakin tapahtuu.”
Kantele oli löytynyt omaksi soittimeksi sattumalta. Lapsena Ollikainen kokeili pikkusiskon soitinta puoliksi kiusallaan, mutta ihastui sointiin omaksikin yllätyksekseen. Pian hän alkoi opiskella kanteleensoittoa yksityistunneilla ja haaveilla opinnoista Sibelius-akatemiassa.
Omat musiikilliset juuret löytyivät kuitenkin vasta lukion jälkeen, kun Ollikainen alkoi kuunnella pop-musiikkia. Isoja juttuja olivat erityisesti mustien tekemän gospelin ja Michael Jacksonin löytäminen.
”Kun menin akatemiaan opiskelemaan vuonna 2005, juureni olivat jo selkeästi popissa”, Ollikainen sanoo.
Monen asian piti vielä loksahtaa kohdalleen. Ensimmäinen niistä oli Youtubesta löytynyt musiikkivideo, jossa taitava kitaristi soitti Michael Jacksonin Billie Jean -kappaleen rytmikkäälle slap-tyylille sovitettuna. Tulkinta teki Ollikaiseen järisyttävän vaikutuksen.
”Tajusin heti, että se on tämä. Tuota minun täytyy oppia.”
Seuraavien kahden viikon aikana Ollikainen kävi Youtube-videon läpi sekunti sekunnilta. Kun hän oli oppinut kappaleen ja sovittanut sen kanteleelle, tuttu soitin soi uudella tavalla.
Uuden soittotavan ensimmäinen testi oli Sapporon kansainvälisen seurakunnan jumalanpalveluksessa. Pastorin pyynnöstä Ollikainen soitti uudelleen sovittamansa gospelkappaleen.
Ollikaisen helpotukseksi ja kauhuksi vastaanotto oli innostunut: ”Soita toinen!” Tilaisuuden jälkeen juttusille tuli kuulijoiden joukossa ollut amerikkalainen rumpali. ”Tuo kuulosti hyvältä. Voin auttaa sinua, voisimme treenata yhdessä”, hän sanoi.
Palaute tuntui käsittämättömän hyvältä, sillä Ollikainen oli nähnyt rumpalin soittavan ja tiesi tämän ammattilaiseksi. Sapporon vuoden aikana he soittivat ja esiintyivät yhdessä.
Vaihto-oppilasvuosi oli Ollikaiselle myös hengellinen murros. Hän oli uskonut Jumalaan ja Jeesukseen koko ikänsä, mutta ensimmäistä kertaa Jumala tuntui olevan oikeasti häntä varten.
”Olin rakentanut itselleni jonkinlaisen ’pyhän Päivin’. Ajattelin, että joillakin toisilla ihmisillä on ongelmia, mutta minulla ei, joten rukoilen heidän puolestaan. Oikeasti minulla oli tosi isoja ongelmia.”
Kansainvälisessä seurakunnassa kristillinen opetus oli käytännönläheistä. Ollikainen mainitsee erityisesti ahaa-elämykseen johtaneen saarnan, jonka otsikkona oli ”Anna anteeksi”, ja alaotsikkona ”miten”.
Se osui kohdalle, sillä Ollikainen tunsi katkeruutta. Suomessa kukaan ei ollut rohkaissut häntä oman musiikin tekemiseen. Elämä tuntui olevan muita varten.
”Tajusin, että oma elämäni on paljon helpompaa, kun annan anteeksi. Ihmettelin, voiko kristittynä eläminen olla näin hauskaa ja mielenkiintoista.”
Ollikainen palasi Suomeen innostuneena, mutta samalla huolissaan.
Miten Ida Elina -taiteilijanimellä soittavan ja laulavan artistin uusi tyyli otettaisiin vastaan? Entä Sapporossa syntynyt unelma gospelin esittämisestä tavallisille kuulijoille, eikä vain hengellisiin asioihin tottuneelle seurakuntaväelle?
Suomessakin vastaan tuli ihmisiä, jotka rohkaisivat jatkamaan eteenpäin.
Vuonna 2011 Ida Elina voitti oman sarjansa Kanteleliiton järjestämässä kilpailussa, ja viime vuosina hänen soitantoaan on kuultu monenlaisilla festivaaleilla, kirkkokonserteissa, yritysten kutsutilaisuuksissa ja tänä syksynä Taiteiden yössä.
Syksyllä 2011 Ollikainen sai mahdollisuuden soittaa gospelia helsinkiläisen Bulevardin kahvisalongin asiakkaille. Ohjelmistossa oli myös Ollikaisen omia kappaleita.
”Ajattelin, että minun täytyy olla hullu. Eihän kukaan halua kuulla gospelia tai mitään muutakaan uskosta!”
Mutta ihmiset jäivätkin kuuntelemaan keskittyneesti. Muutama kuulija tuli esityksen jälkeen jopa kiittämään, ja pian Ollikainen kuuli, että ihmiset toivat kahvilaan ystäviäänkin.
Jos kuulijoissa liikahti jotakin, mahdollisuus soittaa monenlaisille yleisöille on kasvattanut myös Ollikaista.
”Aloin ymmärtää, että gospel ei ole sitä, että laulan Jeesuksesta tai Jumalasta, vaan minä olen se gospel. Gospel on sitä, että olen ihmisten kanssa. Se merkitsee paljon enemmän kuin se, mistä biisit kertovat.”
Ollikaisen viimeisin aluevaltaus on kantelemessu, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran Jokelan kirkossa marraskuun alussa. Ensi sunnuntaina vuorossa on Espoonlahden kirkko, jossa Ollikainen toteuttaa kantelemessun musiikin yhdessä kanttori Helena Yli-Jaskarin kanssa.
”Kantelemessussa koko seurakunta on läsnä, ja teemme jotakin yhdessä. Se on ollut ihana, terapeuttinen kokemus”, Ollikainen sanoo.
Katso Youtubesta: Ida Elina – Billie Jean by Michael Jackson. Lisätietoa: www.idaelina.com
Jaa tämä artikkeli: