Kärsimysnäytelmän kulisseissa
Tapio Rantanen on Napakympin, Tuttiritarin ja Myyrmäen kirkon pääsiäisvaelluksen lavastaja.
Tapio Rantanen on kuin aikakoneen kuljettaja. Hän on vienyt ihmisiä esimerkiksi 2000 vuoden takaiseen Jerusalemiin, Ruotsin vallan aikaiseen Suomeen 1500-luvulle ja 1970-luvun Neuvostoliittoon.
Lähinnä tv-lavastajana työskennelleen Rantasen monipuolisen uran salaisuus on huolella tehty taustatyö ja se, että hän ammentaa "taivaallisesta ideapankista" silloin, kun omat ideat loppuvat kesken.
Tänä vuonna Rantasen lavastamia pääsiäisesityksiä nähdään Järvenpäässä, Savonlinnassa ja Myyrmäessä. Myyrmäen pääsiäisvaelluksella kirkon takkahuone muuntuu tyhjäksi haudaksi, kerhotila basaariksi ja isoon seurakuntasaliin nousee temppelipylväikkö.
Kaikki työt samanarvoisia
Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1978 lavastajaksi valmistunut Tapio Rantanen aloitti uransa MTV:ssä. 1990-luvun alun lamavuosina joistakin vakituisista lavastajista haluttiin eroon, mutta Rantanen sai jäädä taloon tarjouduttuaan tekemään myös graafikon töitä. Vuoteen 2001 asti hän teki molempia töitä, kunnes MTV3 irtisanoi kaikki lavastajat ja Rantasesta tuli freelancer.
Tapio Rantasen työtehtävät ovat olleet monipuolisia. Hän on lavastanut esimerkiksi uutislähetyksiä, Napakymppiä, Bumtsibumia, Miss Suomi -kisaa ja Se on siinä –visailua sekä tehnyt lopputekstejä, karttoja, mainoskatkokuvia ja animaatioita. Uran vaikein työ on ollut lavastus, joka ei koskaan toteutunut.
— Tein suunnitelman vuoden 2007 Euroviisujen lavastuksesta, mutta ehdotukseni ei voittanut vaan jäi toiseksi tai kolmanneksi. Aikataulu oli tiukka, neljässä viikossa ei voinut tehdä ihmeitä, hän muistelee.
Viime vuosina Rantasta ovat työllistäneen paljon lastenohjelmat ja erilaiset hengelliset näytelmät.
— Suhtaudun töihin tasa-arvoisesti, olipa kyseessä sitten jokin visailu tai hengellinen näytelmä. Kun saan työtilaisuuden, haluan tehdä sen hyvin. Kuten Raamattu sanoo, työ kannattaa tehdä Jumalalle.
Taiteellista vapautta ja historianopiskelua
Myyrmäen pääsiäisnäytelmän lavastajaksi Tapio Rantanen päätyi, koska oli aiemminkin tehnyt yhteistyötä esityksen ohjaajan Antti Sevannon kanssa. Jotta Myyrmäen kirkkoon saataisiin Jeesuksen ajan tunnelmaa, Rantanen teki taustatyötä esimerkiksi tutkimalla lastenraamattujen kuvituksia.
Ohjaajat esittävät usein mielipiteensä siitä, haluavatko he lavastajan käyttävän suunnitteluvaiheessa enemmän historiankirjoja vai mielikuvitustaan.
Historialliseen tarkkuuteen pyrkiminen on Rantaselle tärkeää, mutta hän sallii itselleen myös taiteellisia vapauksia. Keskivertokatsoja ei jokaiseen pikkuseikkaan edes kiinnitä huomiota, mutta asian harrastajilta tai toisilta lavastajilta voi sen sijaan tulla palautetta.
— Jos minun pitää löytää vaikkapa 1500-luvulla käytetty tykki, hyvin todennäköisesti en saa sellaista vaan jonkun muun vanhan tykin. Tavallinen katsoja ei sitä huomaa, mutta joku tykkiharrastaja voi hyvinkin huomata, hän havainnollistaa.
Hautakiveä styroksista
Toisin kuin moni kuvittelee, lavastaja ei yleensä rakenna lavasteita itse, vaan toimii niiden suunnittelijana. Lavastajalla on kuitenkin oltava hyvä käsitys siitä, mihin eri materiaalit taipuvat.
Myyrmäen pääsiäisvaelluksen lavasteissa on käytetty styroksilevyä, jota on käsitelty kuumailmapuhaltimella, sahalla ja puukolla. Päälle on laitettu useita maalikerroksia, sideharsoa ja jopa hiekkaa kivimäisen vaikutelman luomiseksi.
— Tarkemmin sanottuna käytämme Reikä seinässä -ohjelmasta ylijäänyttä, 25 senttimetrin paksuista styroksia, Rantanen naurahtaa.
Tapio Rantasen mielestä lavastaja on onnistunut työssään silloin, kun katsoja ei kiinnitä lavastukseen erityistä huomiota vaan ajattelee näytelmän tai tv-ohjelman tapahtuvan ihan "aidossa miljöössä". Toisaalta hän toivoo, että lavastajat saisivat enemmän huomiota ja palautetta.
— Lavastus on oma taiteenlajinsa, joka on kuvanveiston, arkkitehtuurin ja valotaiteen yhdistelmä, hän luonnehtii.
Pääsiäisvaelluksia Myyrmäen kirkolla su 5.4. klo 11.30–14.30 sekä ma 6.4. ja ti 7.4. klo 17.30–20.
Jaa tämä artikkeli: