Pirjo ja Markku mittaavat puutarhansa kurpitsoja.
Kasvua ja katoavaisuutta
Eedenistä pohjoiseen. Elokuvateattereissa.
Eedenistä pohjoiseen on kesäisessä loistossaan kaunista katsottavaa. Samalla se on yllättävä ja persoonallinen dokumentti pariskuntien yhteisistä taipaleista kesän ja puutarhanhoidon keskellä.
Virpi Suutari on tehnyt aiemmin muun muassa koskettavia nuorisoa käsitteleviä dokumentteja kuten elokuvat Hilton! ja Joutilaat. Hänen uudessa elokuvassaan seurataan lomittain useampaa erilaista ja eri-ikäistä pariskuntaa kukkien ja kasvien parissa. Päähenkilöiden rauhallinen juttelu kameralle heijastaa tavalla tai toisella löytynyttä omaa Eedeniä.
He nauttivat koko persoonallaan kesästä ja sen suomasta ajattomuuden tilasta. Aivan kuin talvea ja kylmää ei olisi olemassakaan. Kukat ja kasvit ovat antaneet merkityksen elämälle – tuoneet joko työtä tai vastapainoa sille. Sopiva kumppanikin on löytynyt käsi kädessä luonnon löytymisen kanssa. Kasvien parissa on myös toivuttu raskaista asioista.
Omissa paratiiseissaan puurtavat ihmiset ovat mielenkiintoisia ja hauskojakin juuri sellaisina kuin ovat. Heillä kaikilla– Pirjolla ja Markulla, Eevalla ja Ilkalla, Kyllikillä ja Veikolla, Lotella ja Heikillä, Markolla ja Jukalla, Seijalla ja Erkillä – on omat historiansa ja arjen ongelmansa, mutta maalla, omassa sielunympäristössään he saavat vaipua luonnon rytmiin ja riisua turhat kuoret ympäriltään.
Luonnon keskellä elämä myös pelkistyy. Ehkäpä puutarhaa täytyy hoitaa juuri siksi, että kaikki on niin katoavaista.
Näin Veikko kommentoi vaimonsa Kyllikin puutarhainnostusta: ”Emännälle pitäisi jo jonkinlaisia rajoituksia laittaa, muuten homma karkaa käsistä.”
Jaa tämä artikkeli: