”Vauvat eivät synny ajanvarauksella”, Päivi Timonen kiteyttää kätilön työn luonteen. Kuva: Jukka Granström
Kätilön kutsumuksella on hinta
Jorvin kätilöistä tuli kutsumustyön symboleita. Hoitoalan tulevaisuus riippuu siitä, miten sitoutuminen palkitaan.
Kätilöt tekevät itselle mielekästä työtä. Kutsumustyöllä on kuitenkin hintalappu, sillä mielekäs työ katsotaan usein etuoikeudeksi.
Jorvin sairaalassa työskentelevä kätilö Päivi Timonen kertoo päätyneensä hoitouralle osittain sattumalta. Nähtyään sanomalehdessä ilmoituksen sairaanhoito-opiston pääsykokeista hän ilmoittautui kokeeseen ja tuli hyväksytyksi.
Sairaanhoidon opintojen aikana hän oli seuraamassa synnytystä, jolloin heräsi ajatus kätilön ammatista työurana.
– Kätilö Päivi Timonen
”Minusta on hienoa olla mukana noin vahvassa tapahtumassa, saada nähdä syntymän ihme kerta toisensa jälkeen”, hän sanoo.
Jorvin sairaalan kätilöt nousivat huomion kohteeksi viime syksynä, kun he ehdottivat sunnuntai- ja iltalisien leikkauksien korvaamista lomarahojen leikkauksella.
Kätilöt saivat pääministeri Juha Sipilän muuttamaan mielensä, ja kätilöiden palkkapussia kovalla kädellä pienentävät lisien leikkaukset peruttiin.
Tuonpuoleinen kumisee arkikielessä
Synnytysosastoilla työskentelevät kätilöt ovat pakostakin sitoutuneita työhönsä. Jo työn luonteenkin vuoksi he ovat valmiita joustamaan. Silti monet kokevat työnsä mielekkääksi, jopa kutsumukseksi.
”Vauvat eivät synny ajanvarauksella”, Timonen kiteyttää kätilön työn luonteen.
Kutsumuksella on teologi ja pappi Terho Pursiaisen mukaan kaksi puolta. Pursiaisen mukaan kutsumus-sana on ”mahtisana”, joka saa ihmisten tunteet liikkeelle.
”Tuonpuoleinen kumina kuuluu silloin kun arkikielessä puhutaan kutsumuksesta”, Pursiainen sanoo.
Papit ja sairaanhoitajat voivat puhua kutsumuksesta ja saada lisää ammatillista arvonantoa. Toisaalta Pursiaisen mukaan kutsumusta voidaan käyttää käänteisesti niin, että työnantajat pitävät kutsumustyötä oikeutuksena huonomman palkan maksamiselle.
Kutsumukselle muodostuu tällöin hinta, joka voidaan laskuttaa työntekijältä.
”Näin käy aina, kun esimerkiksi hoitoalan ihmisten kutsumukseen vedotaan palkkaneuvotteluissa”, hän täsmentää.
Vetovoiman lisäämisellä on kiire
Hoitotyön vetovoimaisuutta pitäisi lisätä kiireesti, sillä terveysalan eläköityminen kiihtyy lähivuosina. Samaan aikaan monet nuoret hoitotyön ammattilaiset tähyävät muualle raskaasta vuorotyöstä.
Terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirta on perehtynyt väitöskirjatutkimuksessaan sairaanhoitajien palkitsemiseen. Itä-Suomen yliopistoon tutkimustaan tekevän Seitovirran tutkimusaiheen taustalla on huoli siitä, kuka jaksaa tehdä hoitotyötä tulevaisuudessa.
– Terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirta
Kätilöt ja sairaanhoitajat toivoisivat lisää palkkaa, mutta työnantajat pohtivat palkitsemista muilla keinoilla.
Seitovirran mukaan terveydenhuoltoalalla palkitseminen voi tarkoittaa myös sitä, että työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja osallistua työn kehittämiseen.
”Pitää muistaa, että palkitseminen on osa johtamista. Niin tulisi olla myös terveydenhuollossa. Palkankorotusten ja henkilöstöetujen lisäksi myös esimerkiksi rakentava palaute voi olla palkitsevaa”, Seitovirta sanoo.
Pitkät lomat palauttavat kolmivuorotyöstä
|
Jouluvauva. Kätilö Päivi Timonen tapasi Suzanne Simon-Bellamyn ja Valtteri Tapalan sekä saman vuorokauden aikana syntyneen vauvan 23. joulukuuta. Kuva: Jukka Granström
|
Yli 30 vuotta hoitotyötä kätilönä tehnyt Päivi Timonen arvostaa pitkiä lomia. Hänellä on ollut tähän asti 38 lomapäivää vuodessa. Ne ovat kertyneet pitkästä työurasta.
Hallituksen kilpailukykytoimet sisältävät kuitenkin ehdotuksen juuri pitkien lomien leikkaamisesta. Kolmivuorotyötä tekevälle Timoselle pitkä loma on ollut työkalu työkyvyn säilyttämiseen ja ylläpitoon.
”Osa minun jaksamisstrategiaani on se, että olen pitänyt lomaa yhden viikon parin kuukauden välein, jolloin työhön tulee katkosta voimien lataamiseen”, Timonen analysoi.
Hoitotyön houkuttelevuutta ja hoitotyön ammattilaisten sitouttamista pohditaan parhaillaan myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS).
Vetovoiman parantamiseen pyritään HUS:n strategian mukaan muun muassa tavoittelemalla joissakin yksiköissä Magneettisairaala-statusta. Magneetti-statuksen voi saada ainoastaan sellainen sairaala, jonka hoito on todistetusti huippuluokkaa.
Riittävä miehitys ja asiallinen palkka
Magneetti-sertifikaatin on tarkoitus toimia vetovoimatekijänä myös hoitotyön ammattilaisille. Sertifikaatin saaminen edellyttää, että sairaalat ovat toimivia ja turvallisia työpaikkoja.
Magneetti-status maksaa sairaalalle kuitenkin pitkän pennin.
”Tällaiset suunnitelmat tuntuvat kaukaisilta, varsinkin kun samaan aikaan joudutaan säästämään”, Timonen kommentoi.
Timonen viittaa Naistentautien ja synnytysten yksiköissä loppuvuodelle 2015 osoitettuihin, myös omaan työhönsä vaikuttaviin 300 000 euron säästöihin.
Säästöt kohdistuvat muun muassa sijaisten palkkaamiseen. Kun joku sairastuu, tilanne vaatii työtovereilta joustoa ja hyvää tahtoa.
Kätilöiden työhyvinvoinnin kannalta olennaisinta olisi Timosen mukaan riittävä miehitys työpaikalla ja asiallinen palkka. Työhyvinvointia voisivat parantaa myös liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet sekä riittävä vapaa-aika.
Espoon Rastaspuistossa asuvalla Timosella on jäljellä kahdeksan työvuotta, ja hän aikoo jatkaa kätilön työssä eläkeikään asti.
Timonen kokee työtehtävänsä mielekkäiksi. Mahdollisuus kiertää eri osastoilla on tärkeä, koska se lisää ammattitaitoa.
”Aina olen kuitenkin palannut mielelläni omalle työpaikalleni Jorvin synnytysosastolle”, hän sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sairaanhoidon opettajaa ja tuoretta hoitajaa puhuttelevat 150 vuotta vanhat opit
Hyvä elämäEnsimmäisen suomalaisen sairaanhoidon oppikirjan kirjoittanut sisar Lina Snellman ja nykyhoitajat ovat samaa mieltä: Hoitotyössä tärkein on ihminen.