Kasvava seurakunta. Rosamystica Teresa Geruase tuli tyttärensä Teresa Kaireniuksen kanssa Tapanilan kirkon katoliseen messuun. Väkeä oli niin paljon, että penkkirivejä piti jatkaa kirkon liikuntasalin puolelle. Kuva: Liisa Huima

Ajankohtaista

Katolilaiset eivät mahdu kirkkoihinsa Helsingissä

Maahanmuutto ja hyvä syntyvyys kasvattavat katolista kirkkoa Suomessa. Luterilainen Tapanilan kirkko on avannut ovensa katolisille messuille, jotka vetävät tilan täyteen.

09.11.2015 14:10
Anu Heikkinen

Tapanilan kirkon ovi käy tiuhaan sunnuntaina juuri ennen yhtätoista. Monikielinen puheensorina täyttää eteisaulan. Kirkon penkit täyttyvät nopeasti. Tarvitaan lisätuoleja.

Luterilaisessa kirkossa on alkamassa katolinen messu isä Matthew Azzopardin johdolla. Malmin seurakunta on tarjonnut syyskuun puolivälistä lähtien joka toinen sunnuntai tilat katolisen Pyhän Henrikin seurakunnan messulle.

Järjestely tulee tarpeeseen, sillä katolisissa kirkoissa on jo pitkään ollut ahdasta. Pyhän Henrikin katedraalissa Ullanlinnassa ja Pyhän Marian kirkossa Meilahdessa osa seurakuntalaisista on joutunut seisomaan.

– Tiedustelimme tiloja Malmin seurakunnalta, joka otti meidät hienosti vastaan. Olemme iloisia ja kiitollisia. Ehkä löydämme jatkossa muitakin tapoja lähentyä luterilaisten kanssa. Yhteinen päämäärämme on palvella ihmisiä, isä Matthew sanoo.

"Perheeni tarvitsee yhteyttä Jumalaan"

Pitäjänmäellä asuva Aki Rogel on tyytyväinen uusiin messutiloihin, vaikka sieltä puuttuu katolisen kirkon tärkeitä elementtejä, kuten tabernaakkeli eli alttarikaappi. Kirkon luterilaisuus häiritsee hieman osaa seurakuntalaisista, mutta messu on tuttu.

– Sunnuntaimessussa käyminen on minulle elämäntapa. Liityin katoliseen kirkkoon kahdeksantoista vuotta sitten. Katolisen kirkon vanhasta perinteestä löysin jotain, mitä olin luterilaisena kaivannut, kuten pyhiinvaellukset, Rogel kertoo.

Pääosa kääntyy luterilaisesta kirkosta. Luullakseni moni heistä kokee, että katolisen kirkon opin pysyvyys tuo turvaa."
– Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti

Lapsiperheitä on messussa runsaasti. Simon Kimin kuusihenkinen perhe tuli messuun Hakunilasta. Perhe kotiutui Pyhän Henrikin seurakuntaan muutettuaan Myanmarista Suomeen kuusi vuotta sitten.

– Matka kirkkoon kestää nyt vain puoli tuntia. Käymme messussa joka sunnuntai. Ajattelen, että perheeni tarvitsee yhteyttä Jumalaan, Kim sanoo.

Tapanilassa asuva Rosamystica Teresa Geruase saapui messuun parikuisen vauvansa Teresa Kaireniuksen kanssa. Hän on kasvanut Tansaniassa katolisessa perheessä. Seitsemän vuotta sitten hän muutti Suomeen opiskelemaan.

– Olen aiemmin käynyt Pyhän Henrikin katedraalissa. Kuulin uudesta messusta, kun soitin papille ja sovin lapseni kasteesta. On paljon helpompaa tulla tänne vauvan kanssa, Geruase kertoo.

Satoja uusia jäseniä vuosittain

Katolilaisten määrä on noussut Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Koko maassa asuu noin 14 000 katolisten seurakuntien jäsentä. Helsingin kahdessa katolisessa seurakunnassa jäseniä on yhteensä yli 7000.

Lisäksi Suomessa asuu useita tuhansia katolilaisia, jotka eivät ole rekisteröityneet minkään seurakunnan jäseneksi. Useimmat heistä ovat muuttaneet ulkomailta.

– Itä-Vantaalla on varmaankin suurin keskittymä katolilaisia, jotka tarvitsisivat oman seurakuntakeskuksen tai kirkon. Tässä tilanteessa Tapanilan kirkosta on ollut apua, kertoo Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti.

Katolilaisia maahanmuuttajia tulee kymmenistä eri maista."
– Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti

Suomen katolisten seurakuntien jäsenmäärä kasvaa noin 400–700 henkilöllä vuosittain. Eniten uusia jäseniä tuovat maahanmuutto ja syntyvyys. Kolmas syy on kääntyminen katolilaiseksi. Viime vuonna muualta tulleita rekisteröityi noin 250, kasteita oli 235, ja kirkon jäseneksi liittyi vajaat 60 aikuista.

– Pääosa kääntyy luterilaisesta kirkosta. Luullakseni moni heistä kokee, että katolisen kirkon opin pysyvyys tuo turvaa, Tervaportti arvioi.

Uusin kirkkoihin ei varaa

Sekä Pyhän Henrikin katedraalissa että Pyhän Marian kirkossa pidetään yksi messu lauantai-iltaisin ja neljä messua sunnuntaisin. Jokaisessa sunnuntain aamumessussa käy noin 150–200 henkilöä, muissa messuissa satakunta. Helsingin katolisissa seurakunnissa työskentelee yhteensä kahdeksan pappia.

Vähän alle puolet seurakuntien jäsenistä on suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä on viitisen prosenttia. Messuja pidetään myös muilla kielillä, kuten englanniksi, puolaksi ja vietnamiksi.

– Katolilaisia maahanmuuttajia tulee kymmenistä eri maista. Tulijoita on Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta, mutta myös Etelä-Aasiasta. Myös irakilaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on katolilaisia, Tervaportti kertoo.

Tapanilan kirkko on Helsingin ainoa luterilainen kirkko, jossa pidetään katolisia messuja. Lähialueella myös Porvoossa, Hyvinkäällä ja Karjaalla on käytetty luterilaisen kirkon tiloja harvakseltaan. Vantaalla on joskus kokoonnuttu ortodoksisessa kirkossa.

Tervaportin mukaan Katolisella kirkolla on Suomessa niin pieni varallisuus ja tulot, ettei uusien kirkkojen rakentaminen tai tilojen ostaminen ole tällä hetkellä mahdollista.

– Tilannetta auttaisi se, jos saisimme oikeuden periä jäsenmaksua valtionverotuksessa. Tällä hetkellä tilojen yhteiskäyttö esimerkiksi luterilaisen kirkon kanssa on hyvä ratkaisu, Tervaportti sanoo.

Lisää aiheesta: