Paavi Franciscus nimitti taas kardinaaleja syrjäseuduilta – kuten Ruotsista
Tuleva ruotsalainen kardinaali Anders Arborelius osallistui viime sunnuntaina Ystadin luostarin 750-vuotisjuhlakulkueeseen.

Tuleva ruotsalainen kardinaali Anders Arborelius osallistui viime sunnuntaina Ystadin luostarin 750-vuotisjuhlakulkueeseen.

Paavi Franciscus nimitti taas kardinaaleja syrjäseuduilta – kuten Ruotsista

Yleensä paavit ovat nostaneet neuvonantajansa katolisen kirkon vanhoilta sydänmailta, mutta Franciscus on sekoittanut pakkaa.

Paavi Franciscus on jatkanut katolisen kirkon huipputehtävien jakamista yllättäviin maihin ympäri maailmaa.

Kyse on kardinaaleista. Kardinaalit ovat paavin lähimpiä neuvonantajia, jotka hän valitsee piispojen joukosta. Kardinaalit puolestaan valitsevat aikanaan joukostaan seuraavan paavin. Alle 80-vuotiailla kardinaaleilla on äänioikeus, ja heitä on tällä hetkellä 116. Huomenna 28.6. heitä tulee viisi lisää.

Perinteisesti kardinaalit ovat tulleet katolisen kirkon vanhoilta sydänmailta, Etelä- ja Keski-Euroopasta sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Paavi Franciscus on kuitenkin pistänyt pakkaa uusiksi. Hän on nimittänyt kardinaaleja muun muassa Myanmarista, Tongalta, Panamasta, Kap Verdeltä, Uudesta-Seelannista, Vietnamista, Etiopiasta ja Papua-Uudesta-Guineasta.

Paavi jatkoi samaa linjaa toukokuussa, kun hän ilmoitti viidestä uudesta kardinaalista. He tulevat Malista, Espanjasta, Laosista, El Salvadorista – ja Ruotsista.

Pohjolassa ajatellaan olevan nousevaa kiinnostusta katolista kirkkoa kohtaan.

– Yliopistonlehtori Mikko Ketola

Periferiasta on tulossa uusi sydänmaa

Vaikka Ruotsi ehti olla satoja vuosia katolinen maa, keskiajan paavit eivät nimittäneet yhtään ruotsalaista kardinaalia. Nykyisin Ruotsi on maallistunut luterilainen maa, jossa elää noin 113 000 katolilaista. Katolisen kirkon näkökulmasta Ruotsi on hiipunut takapajula. Silti paavi päätti, että Tukholman piispa Anders Arboreliuksesta tulee kardinaali.

Kai kardinaalivalinnalle on jokin syy?

– Ehkä Pohjolassa ajatellaan olevan nousevaa kiinnostusta katolista kirkkoa kohtaan. Se on yksi mahdollinen selitys, toteaa katoliseen kirkkoon perehtynyt yliopistonlehtori Mikko Ketola Helsingin yliopistosta.

– Kyllä Arborelius on mielestäni aika yllättävä valinta. Varmasti se liittyy osaltaan myös reformaation juhlavuoteen ja paavin vierailuun Ruotsissa.

Viime lokakuussa paavi Franciscus vieraili Ruotsissa, jossa hän osallistui ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ja reformaation merkkipäivän viettoon. 500 vuotta sitten Martti Luther ryhtyi vääntämään peistä silloisen paavin kanssa, mikä johti lopulta luterilaisen kirkon erkaantumiseen katolisesta.

Franciscus on rakentanut aktiivisesti siltoja kirkkokuntien välillä. Kardinaalien nimittäminen kaukaa Vatikaanista taas voi olla osa katolisen kirkon sisäistä sillanrakennusprojektia. Samaan aikaan, kun vanhat kristilliset maat maallistuvat, kristinusko kasvaa Afrikassa ja Aasiassa.

Periferiasta on tulossa uusi sydänmaa, ja Franciscus ymmärtää sen.

– Kardinaalinimitykset liittyvät myös tähän. Franciscus osoittaa, että hän tajuaa tilanteen, Ketola sanoo.

Paavi Franciscus on nimittänyt kardinaaleja muun muassa Tongasta, Laosista, Myanmarista ja Papua-Uudesta-Guineasta.

Paavi Franciscus on nimittänyt kardinaaleja muun muassa Tongasta, Laosista, Myanmarista ja Papua-Uudesta-Guineasta.

...mutta Suomi pysynee periferiana

Vaikka katolinen kirkko on Pohjoismaissa pieni, se kasvaa. Suomessa katolinen kirkko on ainoa vanha kirkkokunta, joka on kasvanut tasaista tahtia monen vuosikymmenen ajan.

Uusista jäsenistä monet tosin puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. He ovat maahanmuuttajia.

– Suomenkielisten määrä vähenee suhteellisesti koko ajan, Mikko Ketola kertoo.

– Ei katoliseen kirkkoon ole nähtävissä mitään sellaista kulttuuri-ihmisten ryntäystä kuin aikanaan ortodoksiseen kirkkoon.

Suomessa katoliseen kirkkoon kuuluu noin 14 000 ihmistä. Vuonna 2015 Helsingin katolisen hiippakunnan jäsenistä 53 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Vuonna 2009 Helsingin katoliseksi piispaksi vihittiin Teemu Sippo, joka on ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa sitten 1500-luvun. Sippo, kuten ruotsalainen Arboreliuskin, on syntyjään luterilainen, mutta kääntynyt katolilaiseksi.

Mahtaako piispa Sipostakin tulla jonain päivänä kardinaali?

– En usko, että vielä Siposta. Hän on piispanakin niin nuori. Ennemminkin jostakusta norjalaisesta piispasta, Ketola veikkaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi