Kaunein rikkaruoho
Moni herkistyy tähän vuodenaikaan kaikkia aisteja hellivästä luonnon kauneudesta. Miten suloista onkaan imeskellä hiirenkorvia ja huumaantua naapurin vastaleikatun nurmikon tuoksusta.
Kyhmyjoutsenet kaulailevat lahdenpohjukoissa ja satakielipariskunnan tauoton duetto kasvattaa lopulta uuden pesueen. Tuntuu kuin koko luomakunta värähtelisi samalla rakkauden ja intohimon taajuudella. Elämä jatkuu marraskuun kuolemasta huolimatta.
Viime viikonloppuna olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa leikkipuistossa. Hetken aikaa pikkuneiti jaksoi autonrengaskeinussa kiikkua, kunnes hänen silmänsä osuivat valtavaan voikukkaniittyyn. Saman tien hän rimpuili irti keinusta ja säntäsi voikukkakedolle. Hän tanssi oman sadetanssinsa keltaisessa meressä. Senkaltaista riemua en eläissäni ole kenenkään olemuksesta nähnyt. Tanssi yli tuhansien voikukkien oli kauneinta, mitä olen todistanut.
Kun olimme lähdössä kotiin, pieni tyttäreni keräsi vielä kimpun voikukkia äidille tuliaisiksi. Suurella tarkkaavaisuudella hän valitsi voikukkien valioyksilöt. Kotiovella hän korjasi ryhtiään ja otti vakaan asennon. Kun äiti avasi oven, tytär sanoi suurella ylpeydellä: ”Ole hyvä äiti, tässä sinulle maailman kaunein kukkakimppu!”
Voi kunpa kukaan ei koskaan kertoisi tyttärelleni, että voikukat ovat rikkaruohoja.
Jaa tämä artikkeli: