Kaunis symboli, ruma tuote
Tänä vuonna ei pitäisi tulla munapulaa ennen pääsiäistä, kertoivat joukkotiedotusvälineet. Toinen oli tilanne vuosi sitten. Silloin saattoi joku kurja joutua viettämään Kristuksen ylösnousemusta ilman munan munaa, koska vanhat häkkikanalat oli vuoden alussa kielletty koko EU:ssa ja tuotanto kangerteli.
Muutokseen oli ollut aikaa varautua ainoastaan kaksitoista vuotta, joten on ymmärrettävää, että vanhoja, lainvastaisia häkkejä on yhä runsaasti käytössä monessa EU-maassa. Ei voi vaatia liikoja. Ahkerat tuottajat sentään suojelevat maanosaamme munattoman pääsiäisen kauhuilta.
Sitä paitsi eivät uudet kanahäkit juuri parempia ole. Ne ovat julma solvaus elämää kohtaan.
Vanhanmallisissa häkeissä koneeksi alennettu siivekäs viettää elämänsä alle A4-arkin kokoisessa tilassa. Uusissa häkeissä kanoilla on hiukan enemmän tilaa, vaikka niitä on samassa häkissä isompi parvi. Niillä on myös ”virike”, pala kynnysmattoa häkin nurkassa. Siinä sopii kuopsuttaa. On myös munintapaikka ja häkin lattialla puupalikoita, joita kutsutaan ”orsiksi”.
Aurinkoa tai ruohoa linnut eivät näe koskaan. Ne eivät koskaan tunne kesätuulta höyhenissään. Ne eivät koskaan näe poikastensa kuoriutuvan. Ne eivät saa elää.
Epäelämää ei onneksi kestä kauan. Munintakoneet murskataan rehuksi, kun niitä on vuoden päivät käytetty. Onnekkaimpia ovat kukkopojat, jotka pääsevät kaasukammioon jo untuvikkoina. Kaikki tämä tietysti koskee myös lattia- ja luomukanaloita. Erona on vain, että niissä eläimet saavat liikkua enemmän, luomukanat kesällä ulkoilmassakin.
Toivon symbolina muna on kaunis. Hauraan kuoren alla odottaa alkuaan kokonainen uusi maailma. Eläinteollisuuden tuotteena kananmuna on kauhistuttavan ruma. Toivotankin kaikille Vantaan Laurin lukijoille hyvää, siis munatonta, pääsiäisaikaa!
Jaa tämä artikkeli: