Kavereiden kesken Sibis – loikka säveltäjän matkaan
Jean Sibelius kävelyllä avaran taivaan alla Järvenpäässä 1940-luvun alussa. Kuva: Santeri Levas, The Finnish Museum of Photography / Suomen valokuvataiteen museo.

Jean Sibelius kävelyllä avaran taivaan alla Järvenpäässä 1940-luvun alussa. Kuva: Santeri Levas, The Finnish Museum of Photography / Suomen valokuvataiteen museo.

Kavereiden kesken Sibis – loikka säveltäjän matkaan

Jean Sibeliuksen syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Kuinka isosta musiikkitähdestä oikein onkaan kyse? Siitä muun muassa koululaisia valistaa sellisti Jussi Makkonen.

1. Kansallistunne tarvitsi tunnarin

Sibeliuksen Finlandia-hymni esitettiin jälleen itsenäisyyspäivänä monissa maan notkelmissa ja poukamissa - esimerkiksi useissa kirkkosaleissa. Mutta mistä tämä Sibeliuksen yksi tunnetuimmista sävellyksistä sai alkunsa?

Helsinkiläisellä sellistillä Jussi Makkosella on ollut tapana kertoa Sibelius-konserttiensa lomassa, miten dramaattinen tilanne Suomessa oli Finlandian sävellysvuonna 1899.

"Ylioppilaat keräsivät tuolloin hiihtäen yli 500 000 nimeä vetoomukseen, joka oli suunnattu kenraalikuvernööri Bobrikovin venäläistämistoimia vastaan. Isoisäni Matti Makkonen valittiin Hankasalmen edustajaksi lähetystöön, jonka tehtävänä oli viedä vetoomus tsaarille Pietariin. Hän joutui hiihtämään tämän vuoksi vajaa 300 kilometriä Hankasalmelta Helsinkiin."

"Finlandia on tehnyt maailmalla tunnetuksi itsenäistä Suomea. Sitä soitetaan edelleen paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa."

Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistunut Jussi Makkonen kiertää vielä ensi vuoden kevään kouluilla tekemässä säveltäjää tutuksi. Sitten hänen lapsille ja nuorille suuntaamansa Sibelius-esitykset siirtyvät myös konserttisaleihin.

Jussi Makkonen on ainut sellisti maailmassa, jolla on lupa esittää esittää Sibeliuksen orkesteriteoksia. Hän on esittänyt Sibeliusta usein muun muassa kirkkosaleissa.

"Sellolla ja pianolla esitettynä esimerkiksi Finlandia soi kirkossa äärimmäisen komeasti", Makkonen toteaa.

2. Nuottihitti, joka myytiin halvalla

Jussi Makkonen on myös hämmästyttänyt kertomuksella Valse triste -sävellyksestä, jonka Sibelius loi vuonna 1903 Aino-vaimonsa veljen Arvid Järnefeltin Kuolema -näytelmän musiikiksi.

"Sibelius myi sävellyksen oikeudet Saksaan noin sadalla markalla, nykyisellä 300 eurolla. Se varmaan myöhemmin harmitti, sillä Valse tristestä tuli 1930-luvulla toiseksi myydyin nuotti maailmassa. Vain White Cristmas oli suositumpi."

Wikipedia vahvistaa Makkosen tarinan: Sibelius myi teoksen suomalaiselle kustantajalle, joka myi teoksen oikeudet edelleen Breitkopf & Härtel -kustantamolle, eikä säveltäjä juurikaan hyötynyt teoksesta rahallisesti. Sävellyksen suosio lisääntyi, ja teoksen osti Breitkopfilta seuraavana vuonna 80 orkesteria.

Viime vuosina Valse tristeä on kuullut Euroopassa salonkien sijaan räkäisissäkin rock-luokissa, kun Valse triste -niminen punk-yhtye Suomesta on kiertänyt Eurooppaa.

3. Valistusta jo 300 000 koululaiselle

Kahdeksan vuotta sitten sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Rait Karmin tekivät Sibelius-teemaisen levyn. Muun muassa peruskoulun opettajat innostuivat levystä niin, että muusikkoja pyydettiin kouluihin esiintymään. Vaikka Rait Karmin jäi sittemmin pois Sibelius-projektista, on siitä sukeutunut tähän päivään mennessä laaja spektaakkeli, jonka veturina Makkonen toimii.

Makkonen arvelee, että Sibelius-konsertin on kuullut tähän mennessä noin 300 000 koululaista eri puolilla Suomea.

Sibelius on kuljettanut myös Jussi Makkosen maailman turuille, kuten tästä videosta ilmenee:

https://www.youtube.com/watch?v=uM4C4NanJAw

4. Säveltäjän matkaan tyylistä riippumatta

Sibelius-aiheisen koulukonsertin alussa on ollut myös pieni visailu. Siinä Makkonen on muun muassa kysynyt, kuinka monta ulkomaanmatkaa Jean Sibelius teki elämänsä aikana. Oikea vastaus on 41.

Sibeliuksen musiikki vaikuttaa maailmalla yhä vahvasti, ja siitä ammennetaan inspiraatiota musiikkityyleihin jumiutumatta. Esimerkiksi metallimusiikin saralla Sibeliusta kuulee usein. Suomalaiset hevijättiläiset Apocalyptica sekä Nightwish ovat esittäneet Sibeliusta keikoillaan, ja löytyypä Latinalaisesta Amerikasta sinfonista rockia esittävä Sibelius-yhtye:

https://www.youtube.com/watch?v=T-DeYAsx3C8

5. Juhlan kunniaksi – parfyymi

Sibeliuksen syntymäpäiväkonsertissa Joensuussa 8.12. 2015 lanseerataan Sibeliuksen kodin, Ainolan puutarhan kukkien inspiroima naisten hajuvesi L’air d’Ainola. Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin lanseeraaman parfyymin on luonut Suomen ainoa ammattiparfymööri Max Perttula. Hajuvesi on saanut inspiraationsa Aino Sibeliuksen puutarhasta, jonka hoitoa hän rakasti. L’air d’Ainola -tuoksussa on mukana Ainolan puutarhan kasveja; pioneja, orvokkeja, kaunokkeja, kurjenmiekkoja sekä Ainolle rakkaita ruusuja.

Aino ja Jean Sibelius Ainolassa 1940-luvun alussa. Kuva: Santeri Levas / Suomen valokuvataiteen museo.

 

 

Osa Sibelius-tiedoista ammennettu Kirkko ja kaupunki -lehden arkistojutusta.

8.12. 2015 Kello 16:50 tekstiä vielä täydennetty, etenkin Valse tristeä käsittelevää kappaletta.

Jaa tämä artikkeli: