Romahtanut koulu Gimdissä. Kirkon Ulkomaanapu rakentaa Nepalissa kouluja paikallisten kanssa. Moni aloitti toimintansa viime viikolla ensi kertaa maanjäristyksen jälkeen. KUA on Suomen suurin kehitysyhteistyön tekijä ja toiseksi suurin humanitaarisen avun antaja.
Kehitysyhteistyö saa hyvän arvosanan
Riippumattomat arvioinnit kiittävät Suomen kehitysyhteistyötä. Uusi hallitus on silti leikkaamassa siitä yli 40 prosenttia.
Hyvää keskitasoa ja hyödyllistä, mutta tuloksista on raportoitava enemmän, todetaan Suomen kehitysyhteistyöstä tällä viikolla julkistetussa riippumattomassa arvioinnissa. Tutkimus on osa ulkoministeriön jatkuvaa laadun arviointia.
Edellisen eduskunnan pyytämän selvityksen Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta laati Maailmanpankissa pitkään johtajana toiminut taloustieteilijä Ritva Reinikka.
– Tuskin millään muulla hallinnonalalla työn vaikuttavuutta tarkkaillaan yhtä systemaattisesti. Puutteita hakemalla haetaan, jotta voisimme oppia paremmiksi, toteaa ulkoministeriön kehitysevaluointiosaston päällikkö Jyrki Pulkkinen.
Kehitysapuun liittyy paljon vääriä käsityksiä. Suomi ei päätä yksin kaikesta. Varsinainen Suomen valtion oma kehitysyhteistyö eli kahdenvälinen apu seitsemälle pitkäaikaiselle kumppanimaalle kattaa vain 15 prosenttia kaikesta kehitysyhteistyöstä. Suunnilleen sama osuus on suomalaisilla kansalaisjärjestöillä, jotka toimivat ympäri maailmaa.
Suurin osa eli 70 prosenttia valtion kehitysyhteistyövaroista kanavoituu EU:n, YK-järjestöjen ja kehityspankkien kautta. Tämän rahan käytöstä päätetään kansainvälisesti, ja Suomen valtion on noudatettava pitkäaikaisia rahoitussopimuksia. Lisäksi rahaa annetaan muun muassa humanitääriseen apuun ja suomalaisen yritystoiminnan tukemiseen kehitysmaissa.
Suomen omien, kumppanimaassa toteutettujen, hankkeiden kokonaisarviointi eli metaevaluaatio valmistui maaliskuussa. Jo aiemmin tehdyt 57 riippumatonta ohjelma-arviointia tarkastettiin, ja arvioinnin hoiti kanadalainen konsulttitoimisto.
– Tavoitteet on saavutettu hyvin tai erittäin hyvin. Suomi tekee oikeita asioita ja toiminta on läpinäkyvää. Ihmisoikeusperusteisuus – mitä tosin on vaikea määritellä – toteutuu, Jyri Pulkkinen summaa.
Ongelmana on hankkeiden pirstaleisuus ja pienimuotoisuus. Näin todetaan sekä maaliskuisessa arvioinnissa että Reinikan tuoreessa raportissa. Tulosten vaikuttavuudessa, kestävyydessä ja tehokkuudessa on parannettavaa. Toimintaympäristöön pitäisi perehtyä syvällisemmin.
– Tehokkuuden saavuttaminen on kehitysmaaolosuhteissa hyvin haasteellista, Jyrki Pulkkinen huomauttaa.
Ylipäätään pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Mikä on juuri Suomen panostuksen ansiota satojen muiden tekijöiden vaikuttaessa yhtä aikaa?
– Politiikan ja toimenpiteiden vaikutuksen päätteleminen ei ole helppoa Suomessakaan, Pulkkinen toteaa.
Haasteellisuudesta huolimatta juuri vaikutusten mitattavuuteen on satsattava. Samoin todetaan Ritva Reinikan raportissa.
– Muuten voi syntyä harhakuva tuloksettomuudesta, Pulkkinen sanoo.
Se, mitä usein pelätään, eli rahan katoaminen tietymättömiin, ei Pulkkisen mukaan ole mahdollista.
– Tilintarkastus on moniportaista, korruptio havaitaan heti ja siihen puututaan. Korruptiotapausten esiintulo kertoo tarkastuksen tiukkuudesta, hän sanoo.
Ulkoministeriön kehitysevaluointiosaston päällikkö Jyrki Pulkkinen
Entä passivoiko kehitysapu vastaanottajia? Pulkkinen vastaa, että avun ehtona on vastaanottajan aktiivisuus.
– Passivoiko lukutaito, puhdas vesi tai hallinnon tehostaminen? Suomen kehitysavun osuus vastaanottajamaidemme budjeteista on muutamia prosentteja. Miten juuri se passivoisi ihmiset?
Suomen kehitysyhteistyö Etiopian, Kenian, Mosambikin, Nepalin, Sambian, Tansanian ja Vietnamin kanssa sekä tuki kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten instituutioiden kautta ovat yhteensä noin 870 miljoonaa euroa.
Uusi hallitus leikkaa kehitysyhteistyövaroista pois 300 miljoonaa euroa eli yli 40 prosenttia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ruisleivän siivuja kansanedustajille – ohut eväs muistutti tavoitteesta nostaa Suomen kehitysyhteistyö 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta
AjankohtaistaOsa kansanedustajista pysähtyi kuuntelemaan viestiä ja kertoi jakavansa tavoitteen. Suurin osa kansasta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.