Ruisleivän siivuja kansanedustajille – ohut eväs muistutti tavoitteesta nostaa Suomen kehitysyhteistyö 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta
Kansanedustajat Pia Viitanen (sd), valtiovarainvaliokunnan jäsen, vastaanotti leipäpalan, joka muistuttaa 0,7 prosentin kehitysyhteistyötavoitteesta. Hänen kanssaan keskustelevat Kirkon Ulkomaanavun Katri Suomi ja Planin Katja Hintikainen.

Kansanedustajat Pia Viitanen (sd), valtiovarainvaliokunnan jäsen, vastaanotti leipäpalan, joka muistuttaa 0,7 prosentin kehitysyhteistyötavoitteesta. Hänen kanssaan keskustelevat Kirkon Ulkomaanavun Katri Suomi ja Planin Katja Hintikainen.

Ruisleivän siivuja kansanedustajille – ohut eväs muistutti tavoitteesta nostaa Suomen kehitysyhteistyö 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta

Osa kansanedustajista pysähtyi kuuntelemaan viestiä ja kertoi jakavansa tavoitteen. Suurin osa kansasta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Kehitysyhteistyöjärjestöt jakoivat syysistuntokauden ensimmäisenä päivänä 4.9. työhönsä kiirehtiville kansanedustajille ohuen ohuita ruisleipäviipaleita paperipussin sisällä. Eduskuntatalon edessä oli iso leipä, josta näki, miten pieni osa leivästä kansanedustajille jaettu viipale oli, 0,7 prosenttia.

Leivän ja sen mukana olleen viestin tarkoitus oli muistuttaa kansanedustajia siitä, että he päättävät Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen, että kehitysyhteistyöhön ohjattaisiin 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tavoitteesta ollaan kuitenkin kaukana, sillä valtion talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön osuus jää tulevana vuonna 0,41 prosenttiin bkt:sta. Kehitysyhteistyöjärjestöt muistuttavat, että suunnitelma ja aikataulu tavoitteen toteuttamiseksi pitäisi laatia pikimmiten, jotta sitoumus joskus muuttuisi konkretiaksi.

Kestävässä ja oikeudenmukaisessa maailmassa ihmisten ei olisi pakko lähteä kodistaan kyetäkseen elämään.

- Jonas Biström Kepasta

Järjestöt, joiden joukossa ovat muun muassa Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu, korostavat sitä, että kaikkein köyhimmille kehitysavusta lohkeaa tällä hetkellä vielä pienempi siivu.

– Tavoite on 0,2 prosenttia, mutta Suomen luku näyttää jäävän 0,13 prosenttiin, sanoo kampanjakoordinaattori Jonas Biström kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kattojärjestöstä Kepasta.

Tuo 0,13 prosenttia on niin pieni siivu, että pussiin pitäisi laittaa vain muruja.

Biström uskoo, että Suomella on varaa enempään. Hän muistuttaa, että kehitysyhteistyöllä on vahva kansan tuki. Ulkoministeriön kesällä julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

– Minusta on hienoa, että meitä kansanedustajia muistutetaan tästä tärkeästä tavoitteesta. Ettei se unohdu monien muiden isojen asioiden alle, kiitteli kansanedustaja Tarja Filatov (sd).

Muutama kansanedustaja, lähinnä oppositiosta, pysähtyi vaihtamaan ajatuksia leivänjakajien kanssa ja osa suostui kuvaan, jossa oli myös tavoitteesta kertova kyltti. Kuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa hästägillä #kehitysyhteistyö.

– Oikeudenmukainen maailma vaatisi rikkailta mailta kehitysyhteistyön lisäämisen lisäksi muutoksia ilmastopolitiikkaan, veropolitiikkaan ja kauppapolitiikkaan. Kestävässä ja oikeudenmukaisessa maailmassa ihmisten ei olisi pakko lähteä kodistaan kyetäkseen elämään, tuumii Biström.

Rahassa mitattuna tämän vuoden kehitysyhteistyön määrärahat ovat 886 miljoonaa euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön osuus summasta on 554 miljoonaa, sillä kehitysyhteistyöksi tilastoidaan myös muun muassa pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta ja kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin sijoituksia.

Vihreiden Ozan Yanar otti käteensä kyltin Suomen Lähetysseuran Minna Havuselta ja Sanna Raita-aholta.

Vihreiden Ozan Yanar otti käteensä kyltin Suomen Lähetysseuran Minna Havuselta ja Sanna Raita-aholta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi