null Keittiömystikko: Ovatko Magdalan Marian haavat sinunkin haavojasi?

Keittiömystikko: Ovatko Magdalan Marian haavat sinunkin haavojasi?

Magdalan Maria oli kristinuskon suurimman kertomuksen ensimmäinen silminnäkijä, joka sai toivon viestin välitettäväkseen. Hän ei kuulu marginaaliin. Kuuluuko kukaan?

"Kuin kotiin olisi tullut. Itkin kuin putous." "Erittäin syvä ja hyvä ja korjaava kokemus." "Meditaatio, valo, rukous, vastaus." "Pyhä on ollut läsnä myös naisessa kristillisen kirkkomme alkuhetkistä lähtien." Näin puhuvat naiset ympärilläni Garth Davisin ohjaaman Maria Magdaleena -elokuvan katsottuaan. Mikä tässä asiassa niin koskettaa, repii ja hellii?

Huono nainen, parannuksen tehnyt, ohitettu, todistaja ja Jeesuksen opetuslapsi. Magdalan Marialla on omat ristinsä, eikä kukaan voinut aavistaa kuinka tulevaisuus hänet niihin naulaa. Hänen asemansa on muuttunut läpi vuosisatojen, kirkkojen ja tulkintojen.

Kouluttaja Kara Gilligan arvelee, että naiset ympäri maailman tuntevat Magdaleenan haavat ja voivat parantaa niitä. Haavoja on kolme: se, että tulee nähdyksi prostituoituna, demonien vallassa olevana tai kivittämistä odottavana naisena. Näitäkö pelkäämme?

Ensimmäisen haavan ytimessä on naisen seksuaalisuus ja kehollinen ilmaisu. Näistä on seurannut häpeää ja kyvyttömyyttä ilmaista omia tarpeita rakkaudessa, työssä ja elämässä.

Tunnistan nämä haavat itsessäni. En räikeinä, mutta olemassa olevina.

Toisen haavan ydin on nöyryyden vaatimuksessa, jonka mukaan naisen arvostus riippuu toisten tarpeiden täyttämisestä. Jos nainen astuu esiin omine tarpeineen ja taitoineen, hän onkin aikamoinen ämmä. Ellei hän toisaalta astu esiin, hän saattaa juuttua läheisriippuvuuteen tai passiivisaggressiiviseen toimintaan.

Kolmannessa haavassa on kyse intuitiotaan kuuntelevasta naisesta, joka tulee nähdyksi ainutlaatuisena. Häneltä toivotaan yhdenmukaisuutta, sillä erilaisuus on uhka. Jos paljastaa autenttisen viisautensa, onkin omituinen, potentiaalinen noita, joka voidaan sulkea joukosta.

Tunnistan nämä haavat itsessäni. En räikeinä, mutta olemassa olevina. Mieleen nousee kohtaamisia, merkitseviä katseita ja vuorosanoja. Tietyissä tilanteissa varon edelleen sanojani tai asetun sopivasti. Mietin monelta kantilta. Hiljenen. Institutionaaliset hierarkiat ja oikeassa olemisen oikeutus saavat minut valppaaksi ja varautuneeksi. Mikä voima yksityisellä, sisäisellä tiedolla onkaan opillisen tiedon edessä? Entä rakkaudella?

Kirkkohistorian dosentti Päivi Salmesvuori kertoo radiohaastattelussa, että naiset olivat kristinuskon alkuaikoina ensimmäisiä, jotka tarttuivat kristinuskon sanomaan. Hänestä Maria Magdaleena -elokuva saattaa ehdottaa, että juuri hoiva, myötätunto, ihmisten kohtaaminen ja rakastaminen tekivät kristinuskosta menestyvän liikkeen.

Katolinen kirkko monien muiden kirkkojen ohella kunnioittaa nykyään Magdalan Mariaa pyhänä apostolina. Vääriä lausumia on paavinkin toiveesta oikaistu. "Vanhat alttarit romuttuvat, valo alkaa valaista ja rakkaus voittaa. Tätä on odotettu", toteaa ystävä.

Magdalan Maria oli kristinuskon suurimman kertomuksen ensimmäinen silminnäkijä. Hän todisti Jeesuksen elämää, kuolemaa ja ylösnousemusta läheltä ja sai toivon viestin välitettäväkseen. Hän ei kuulu marginaaliin. Kuuluuko kukaan?

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi