Heidi Zitting (vas.) ja Elina Hellqvist on valittu soveltuvuustestiin espoolaisen Tapiolan seurakunnan kirkkoherranvaalissa.
Kenen ääntä kirkon pitäisi juuri nyt nostaa? – Tapiolan kirkkoherraksi pyrkivät Elina Hellqvist ja Heidi Zitting vastaavat
Kirkko ja kaupunki kysyi espoolaisen Tapiolan seurakunnan kirkkoherranvaalin soveltuvuustesteihin valituilta ehdokkailta viisi kysymystä. Vaali on välillinen eli uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto.
1. Kuka olet, mistä tulet ja miksi haluat Tapiolan seurakunnan kirkkoherraksi?
Elina Hellqvist:
– Olen Elina Hellqvist, 48-vuotias espoolainen pappi ja teologi. Olen työurallani toiminut pitkään seurakuntapappina, tutkijana sekä eri tehtävissä Kirkkohallituksessa. Tällä hetkellä toimin Kirkkohallituksessa strategisen kehittämisen johtajana. Olen ekumeniikan dosentti, koulutukseltani teologian tohtori.
– Haen Tapiolan seurakunnan kirkkoherraksi, koska pitkän keskushallinnon työjakson jälkeen koen kutsua seurakuntatyöhön lähemmäksi ihmisten arkea. Kirkkoherran tehtävä olisi luonteva askel työuralleni. Olarin seurakunnan jäsenenä ja luottamushenkilönä olen oppinut tuntemaan naapuriseurakunta Tapiolan aktiivisena ja hengellisesti rikkaana yhteisönä, jota haluaisin olla johtamassa.
Heidi Zitting:
– Olen Heidi Zitting, Tapiolan seurakunnastakin tuttu pappi, esihenkilö ja teologian tohtori. Työskentelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa, jossa johdan 21 hengen tiimiä sekä strategista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa. Olen myös toiminut Aalto-yliopistossa pappina. Uskon, että työhistoriani ja osaamisprofiilini palvelee erinomaisesti juuri kirkkoherran tehtävässä.
– Tapiolan seurakunnan alue ja sen ihmiset ovat minulle erityisiä. Syksyn ja talven aikana seurakuntalaiset rohkaisivat minua hakemaan kirkkoherraksi. Kävin myös itseni ja Jumalan kanssa sisäistä prosessia asian äärellä. Kun virka sitten tuli auki juuri pappisvihkimykseni 15-vuotispäivänä, alkoi asia olla jo selvä myös sydämeni tasolla.
2. Tapiolan seurakuntaan kuuluu erilaisia asuinalueita Otaniemestä Westendiin. Millaisena näet kirkon roolin täällä kymmenen vuoden päästä?
Heidi Zitting:
– Otaniemeen ja -niemestä muutto on jatkuvaa ja alueella on opiskelijoiden vuoksi Espoon matalin tulotaso. Westendissä asuu maan varakkaimpiin kuuluvaa väestöä. Seurakunnan alueilla asuu lapsiperheitä ja ikäihmisiä, lapsettomia pariskuntia ja sinkkuja.
– Espoo monikulttuuristuu. Näen seurakunnan roolin yhä ketterämpänä yhteistyökumppanina erityisesti moninaisissa kriiseissä ja kriisiverkostoissa sekä hengellisenä ja henkisenä tukena ja kanssakulkijana kaikille alueen asukkaille elämän arjessa ja monissa käänteissä. Tämä vaatii myös monikulttuurista ja ulospäinsuuntautuvaa työotetta.
Elina Hellqvist:
– Tapiolan seurakunnan alue säilyy monimuotoisena, kasvavana ja kansainvälistyvänä. Seurakunnan tehtävä on tulevaisuudessakin välittää evankeliumia kutsuvalla ja ymmärrettävällä tavalla sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä, toivoa ja osallisuutta.
– Uusista espoolaisista merkittävä osa on vieraskielistä väestöä, jonka tausta on hyvin moninainen. Moni maahanmuuttajataustainen on kyllä kristitty, mutta ei luterilainen. Harva maahanmuuttaja tuntee luterilaista perinnettä. Tapiolan alueella on kasvava joukko myös muita uskontokuntia edustavia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Siksi tarvitsemme sekä dialogitaitoja että kykyä kertoa, mitä on luterilainen kristillisyys ja miten seurakuntaan pääsee mukaan. Ekumenian ja uskontodialogin taidot tulevat olemaan keskeisiä kaikille seurakunnan työntekijöille ja vapaaehtoisille.
– Erityisesti nuorten aikuisten ja kansainvälisten asukkaiden tavoittaminen on keskeinen haaste, johon tarvitaan sekä dialogitaitoja että kykyä sanoittaa selkeästi luterilaista uskoa.
3. Mikä on konkreettinen muutos, jonka haluat toteuttaa ensimmäisen vuotesi aikana kirkkoherrana?
Heidi Zitting: ”Ensimmäisenä vuonna konkreettisinta on Otaniemen kappelin peruskorjauksen valmistuminen ja sen toiminnan käynnistyminen. Haluaisin nähdä Otaniemen kappelin laajasti moninaisia ihmisiä palvelevana seurakuntatoiminnan ja jumalanpalveluselämän keskuksena. Kappeli osuu kiinnostavaan luonnonläheiseen keidaskohtaan dynaamisen yliopistokampuksen ytimessä. Luonto ja luomakuntahengellisyys yhdistyy siellä luontevasti monikielisen ja yrittäjähenkisen teknologia-, taide- ja tiedeyhteisön kanssa. Tämän kappelin mahdollisuudet haluaisin virittää huippuunsa. Toinen asia, johon haluan kiinnittää erityisesti huomiota tulevina vuosina, on henkilöstön hyvinvointia tukevat työyhteisön rakenteet ja käytännöt.”
Elina Hellqvist: ”Ensimmäinen tehtäväni olisi rakentaa yhteinen tilannekuva seurakunnasta työntekijöiden ja yhdessä kanssani samaan aikaan aloittavien luottamushenkilöiden kanssa. Tältä pohjalta syntyy yhteinen näkemys seurakunnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Vasta sitten on mahdollista tehdä perusteltuja ja kestäviä konkreettisia muutoksia.”
4. Miten toimit tilanteessa, jossa seurakuntalaisten näkemykset eroavat jyrkästi toisistaan?
Heidi Zitting:
– Haluan lisätä kohtaamisia ja keskustelua erilaisten ihmisten välillä – sillä vain ihmiseksi toiselle tuleminen vähentää ennakkoluuloja ja lisää ymmärrystä. Me elämme polarisoituneiden mielipiteiden aikaa. Meihin yritetään myös vaikuttaa ulkopuolelta niin, että lietsoisimme erimielisyyttä. Seurakunta voi toimia polarisaation vastavoimana, sillä se kokoaa erilaisia, eri-ikäisiä, erilaisista taustoista tulevia ja monin tavoin ajattelevia ihmisiä saman katon alle ja kahvikupin ääreen keskustelemaan.
Elina Hellqvist:
– Haluan kuulla eri näkökannat ja pyrkiä ymmärtämään ne. Seurakunnan toimintaa ohjaavat kirkon säädökset ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Näkemyseroista huolimatta seurakunnan tulee olla kaikille turvallinen hengellinen koti. Jos erilaiset näkemykset mahtuvat yhteisten pelisääntöjen sisään, etsin ratkaisuja tilanteeseen avoimen keskustelun kautta.
5. Pääkaupunkiseudun toimintaympäristö on monikulttuurinen ja -kielinen. Kenen ääntä kirkon pitäisi juuri nyt nostaa? Perustele.
Elina Hellqvist:
– Kirkon tehtävä kaikkina aikoina on pitää esillä heikoimpien, syrjittyjen ja haavoittuvien ääntä. Juuri nyt kirkon tulisi nostaa esimerkiksi niiden nuorten ääntä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja niiden ikääntyneiden, jotka eivät enää pärjää kotona. Kirkon äänen pitäisi kuulua siinä keskustelussa, jossa määritellään hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
– Kysymyksessä viitataan monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskeinen kotiutumisen haaste on saada suomenkielisiä ystäviä ja siten aidosti tuntea Suomi, pääkaupunkiseutu ja Espoo kodiksi.
Heidi Zitting:
– Kirkon pitää nostaa Jeesuksen ääntä. Jeesus on hän, jolla on jano ja hän, jolla on nälkä. Jeesus on pakolainen. Jeesus on köyhä, hylätty ja kielletty. Hän on se, joka on sairaana, yksin ja vankilassa. Hän on se, joka on ristiinnaulittu sanojensa tai meidän tekojemme tähden. Jeesus on myös lasten ja naisten Jeesus, kaikkien, jotka olivat tai ovat näkymättömiä yhteiskunnassa. Luomakunnan, metsän ja kaikkien eläinten Herra. Hänen ja heidän ääntänsä kirkon tulisi juuri nyt ja aina nostaa.
Tapiolan seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 16. kesäkuuta. Uusi kirkkoherra aloittaa viransijaisena 7.1.2027 ja virassa 1.4.2027. Tapiolan seurakunnan nykyinen kirkkoherra Päivi Linnoinen jää eläkkeelle huhtikuussa 2027.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tapiolan kirkkoherranvaalin kärkikaksikko selvillä: Elina Hellqvist ja Heidi Zitting valittiin soveltuvuusarvioihin
AjankohtaistaKokouksessa tehtiin vastaesitys, jossa ehdotettiin soveltuvuustestiä myös virkaa hakeneelle Jarmo Karjalaiselle. Tämä esitys kaatui äänestyksessä täpärästi äänin 9–8.
